Elävä luokka : Voiko oppimisympäristö olla innostava?
Lavi, Riitta; Lamminpää, Satu; Vahteristo, Teppo (2012)
Lavi, Riitta
Lamminpää, Satu
Vahteristo, Teppo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062873
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää voiko oppimisympäristö olla innostava.
Koulurakennusten arkkitehtuuri kuvastaa koulun asemaan ja vallitsevia arvoja oppilaitosten asemasta yhteiskunnallisena instituutiona. Oppimiskäsitys ja oppimisympäristöajattelu on nähtävissä selkeästi vanhojen koulujen luokkatiloissa, joissa opettajan auktoriteettinen asema on ollut korkea. Oppimisympäristön laajentuminen ja opetussuunnitelman väljentyminen ovat muuttaneet opettajan asemaa tiedonjakajasta tiedonrakentamisen ohjaajaksi sekä opiskelun siirtymistä käytännönläheisemmäksi. Perinteisen opiskelun lisäksi on alakohtaista opiskelua tehty myös koulun sisälle rakennetuissa laboratorioluokissa. Käytännön harjoittelua toteutetaan alakohtaisesti työharjoitteluna koulun ulkopuolella. Koulurakennusten huono kunto ja heikko ergonomia ovat altistaneet terveyshaitoille, joihin on alettu kiinnittämään huomiota.
Koulujen esteettömyysratkaisut on huomioitu uusissa ja korjatuissa koulurakennuksissa.
Opetusteknologian käyttö on avannut tiedonsaannin uudelle rajattomalle aikakaudelle, joka tulee muuttamaan oppimisympäristöä sekä opetusmenetelmiä. Tulevaisuuden koulu on interaktiivinen tila, joka suuntautuu itseohjautuvaan pedagogiikkaan. Oli oppimisympäristö mikä tahansa, on oppimisen perimmäisenä tarkoituksena kehittää tietoa ja tuottaa uusia tietorakenteita. Innostava oppimisympäristö ei ole pelkkä tila, vaan myönteinen ja turvallinen ympäristö, joka kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Koulurakennusten arkkitehtuuri kuvastaa koulun asemaan ja vallitsevia arvoja oppilaitosten asemasta yhteiskunnallisena instituutiona. Oppimiskäsitys ja oppimisympäristöajattelu on nähtävissä selkeästi vanhojen koulujen luokkatiloissa, joissa opettajan auktoriteettinen asema on ollut korkea. Oppimisympäristön laajentuminen ja opetussuunnitelman väljentyminen ovat muuttaneet opettajan asemaa tiedonjakajasta tiedonrakentamisen ohjaajaksi sekä opiskelun siirtymistä käytännönläheisemmäksi. Perinteisen opiskelun lisäksi on alakohtaista opiskelua tehty myös koulun sisälle rakennetuissa laboratorioluokissa. Käytännön harjoittelua toteutetaan alakohtaisesti työharjoitteluna koulun ulkopuolella. Koulurakennusten huono kunto ja heikko ergonomia ovat altistaneet terveyshaitoille, joihin on alettu kiinnittämään huomiota.
Koulujen esteettömyysratkaisut on huomioitu uusissa ja korjatuissa koulurakennuksissa.
Opetusteknologian käyttö on avannut tiedonsaannin uudelle rajattomalle aikakaudelle, joka tulee muuttamaan oppimisympäristöä sekä opetusmenetelmiä. Tulevaisuuden koulu on interaktiivinen tila, joka suuntautuu itseohjautuvaan pedagogiikkaan. Oli oppimisympäristö mikä tahansa, on oppimisen perimmäisenä tarkoituksena kehittää tietoa ja tuottaa uusia tietorakenteita. Innostava oppimisympäristö ei ole pelkkä tila, vaan myönteinen ja turvallinen ympäristö, joka kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja elinikäiseen oppimiseen.