Sillan kannen muotoiluvalut Sandwich-menetelmällä
Paajanen, Jari (2012)
Paajanen, Jari
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201301722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201301722
Tiivistelmä
Siltojen korjauksia tehtäessä joudutaan yleensä uusimaan myös sillan kansien vesieristeet. Niiden alta löytyy usein rapautunutta ja kloridisoitunutta betonia, joka joudutaan piikkaamaan tai jyrsimään ja päälle tekemään muotoiluvalu. Yleensä muotoiluvalun paksuus on alle 50 mm, mutta on myös kohteita, joissa muotoiluvalun paksuudeksi tulee jopa yli 150 mm. Opinnäytetyössä tutkittiin sillan kannen kerroksellista korjausmenetelmää ja sen toimivuutta sillan kansien paksuissa muotoiluvaluissa. Sandwich-menetelmässä valetaan Suomen Rakennelujitus Oy:n erittäin tiivis Silko-hyväksytty SRL 60/6/RH itsetiivistyvä betonimassa valmisbetoniaseman P-lukubetonilla tehdyn tasausvalun päälle.
Opinnäytetyöhön liittyvät testaukset ja kokeet tehtiin Suomen Rakennelujitus Oy:n laboratoriossa Joutsenossa. Tutkittavia kohteita olivat betonien kosteus-käyttäytyminen sekä eri rakennekerrosten väliset tartuntavetolujuudet. Kosteusmittauksissa käytettiin kuivatus-punnitus-menetelmää absoluuttisen kosteu-den määrittämiseen sekä Tramex-pintakosteusmittaria koelaatan pintakosteuk-sien seurantaan ennen epoksitiivistystä.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin kuva betonien kosteuskäyttäytymisestä epoksitiivistyksen jälkeen. Tartuntavetolujuudet eri rakennekerrosten välillä täyttivät InfraRYL 2006:n vaatimukset. Kokeet jatkuvat menetelmän kehittämiseksi ja tuomiseksi käyttöön työmaille.
Opinnäytetyöhön liittyvät testaukset ja kokeet tehtiin Suomen Rakennelujitus Oy:n laboratoriossa Joutsenossa. Tutkittavia kohteita olivat betonien kosteus-käyttäytyminen sekä eri rakennekerrosten väliset tartuntavetolujuudet. Kosteusmittauksissa käytettiin kuivatus-punnitus-menetelmää absoluuttisen kosteu-den määrittämiseen sekä Tramex-pintakosteusmittaria koelaatan pintakosteuk-sien seurantaan ennen epoksitiivistystä.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin kuva betonien kosteuskäyttäytymisestä epoksitiivistyksen jälkeen. Tartuntavetolujuudet eri rakennekerrosten välillä täyttivät InfraRYL 2006:n vaatimukset. Kokeet jatkuvat menetelmän kehittämiseksi ja tuomiseksi käyttöön työmaille.