Säästöpuuryhmien vaikutus luontaisen taimiaineksen syntyyn uudistusaloilla
Hosionaho, Miikka (2012)
Hosionaho, Miikka
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203022757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203022757
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää säästöpuuryhmien vaikutuksia taimiin ja luontaisten taimien määrään uudistusaloilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös maanmuokkauksen vaikutusta istutustaimien määrään, ilmansuunnan vaikutusta luontaisten taimien määrään sekä luontaisten taimien määrän ja pituuden vaihtelua eri puulajien välillä. Tutkimuksessa tarkastelun pääkohtana ovat luontaisesti syntyneet taimet säästöpuuryhmän ympärillä. Tuloksia aiotaan hyödyntää metsän uudistamisessa, jos tämä on mahdollista saatujen tulosten perusteella.
Tutkimuksen perustana käytettiin Simon ja Tervolan alueilla sijaitsevia neljä- ja 12-vuotiaita taimikoita. Jokaisen säästöpuuryhmän ympäriltä mitattiin 12 ympyräkoealaa. Koealat sijoitettiin neljään pääilmansuuntaan säästöpuuryhmästä: pohjoiseen, itään, etelään ja länteen. Jokaisesta ilmansuunnasta mitattiin kolme koealaa. Koealat sijaitsivat eri etäisyyksillä säästöpuuryhmästä siten, että ensimmäinen koeala oli 10 metrin, toinen 20 metrin ja kolmas 50 metrin etäisyydellä säästöpuuryhmästä. Mitattuja koealoja oli yhteensä 896 kappaletta. Koealoista 436 kappaletta sijaitsi neljävuotiaissa taimikoissa, ja 12-vuotiaista taimikoista oli 460 koealaa.
Tutkimusaineiston käsittely tapahtui SPSS-ohjelman avulla. Aineisto ryhmiteltiin iän, syntytavan ja muiden muuttujien mukaan omiin ryhmiinsä. Vertailu tapahtui jatkuvan muuttujan laatikkojanakuvaajan avulla. Tutkimusaineiston ryhmien välisten keskiarvojen tarkasteluun käytettiin varianssianalyysiä.
Neljävuotiaissa taimikoissa keskimääräinen luontaisten taimien määrä oli tuhat kappaletta hehtaarilla. Luontaisten taimien määrä säästöpuuryhmän ympärillä 12-vuotiaisissa taimikoissa kasvoi noin 30 prosenttia siirryttäessä kymmenen metrin päästä 20 metrin päähän. Luontaisten taimien määrä oli keskimäärin noin 1300 kappaletta hehtaarilla 12-vuotiaissa taimikoissa. Luontaisten puulajien välisessä vertailussa koivun keskiarvoinen määrä oli suurin neljä- ja 12-vuotiaissa taimikoissa. Koivut olivat myös keskimäärin pisimpiä molemmissa ikäryhmissä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että säästöpuuryhmän puulajivalinnalla voidaan vaikuttaa säästöpuuryhmän tuottamien luontaisten taimien määrään. Parhaassa tapauksessa säästöpuuryhmä toimii viljeltyjen taimikoiden täydentäjänä.
Tutkimuksen perustana käytettiin Simon ja Tervolan alueilla sijaitsevia neljä- ja 12-vuotiaita taimikoita. Jokaisen säästöpuuryhmän ympäriltä mitattiin 12 ympyräkoealaa. Koealat sijoitettiin neljään pääilmansuuntaan säästöpuuryhmästä: pohjoiseen, itään, etelään ja länteen. Jokaisesta ilmansuunnasta mitattiin kolme koealaa. Koealat sijaitsivat eri etäisyyksillä säästöpuuryhmästä siten, että ensimmäinen koeala oli 10 metrin, toinen 20 metrin ja kolmas 50 metrin etäisyydellä säästöpuuryhmästä. Mitattuja koealoja oli yhteensä 896 kappaletta. Koealoista 436 kappaletta sijaitsi neljävuotiaissa taimikoissa, ja 12-vuotiaista taimikoista oli 460 koealaa.
Tutkimusaineiston käsittely tapahtui SPSS-ohjelman avulla. Aineisto ryhmiteltiin iän, syntytavan ja muiden muuttujien mukaan omiin ryhmiinsä. Vertailu tapahtui jatkuvan muuttujan laatikkojanakuvaajan avulla. Tutkimusaineiston ryhmien välisten keskiarvojen tarkasteluun käytettiin varianssianalyysiä.
Neljävuotiaissa taimikoissa keskimääräinen luontaisten taimien määrä oli tuhat kappaletta hehtaarilla. Luontaisten taimien määrä säästöpuuryhmän ympärillä 12-vuotiaisissa taimikoissa kasvoi noin 30 prosenttia siirryttäessä kymmenen metrin päästä 20 metrin päähän. Luontaisten taimien määrä oli keskimäärin noin 1300 kappaletta hehtaarilla 12-vuotiaissa taimikoissa. Luontaisten puulajien välisessä vertailussa koivun keskiarvoinen määrä oli suurin neljä- ja 12-vuotiaissa taimikoissa. Koivut olivat myös keskimäärin pisimpiä molemmissa ikäryhmissä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että säästöpuuryhmän puulajivalinnalla voidaan vaikuttaa säästöpuuryhmän tuottamien luontaisten taimien määrään. Parhaassa tapauksessa säästöpuuryhmä toimii viljeltyjen taimikoiden täydentäjänä.