Lapsen hyväksi : Varhaisen tuen tarve vuorohoidossa
Pirhonen, Laura; Roivainen, Pia (2012)
Pirhonen, Laura
Roivainen, Pia
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202071981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202071981
Tiivistelmä
Asiakaskunta päivähoidossa on muuttunut. Varhaiskasvatuksen perustehtävä on saanut rinnalleen uusia haasteita. Enää ei voi puhua pelkästään lasten hoidosta ja kasvatuksesta, vaan työ on laajentunut perhei-den ohjaamisen suuntaan. Usein perhe tavataan akuutissa kriisissä, jolloin olisi nopeasti osattava luoda verkostot perheen tueksi. Perhemuodot ovat muuttuneet ja ydinperheiden rinnalle ovat lisääntyvässä määrin tulleet yksinhuoltaja- ja uusioperheet. Myös avuttomuus on lisääntynyt, ja perheet tarvitsevat tukea selviytyäkseen arjesta. Tämä lisää haasteita päivähoidolle. Vuorohoitopäiväkodissa lapsen ja perheen asiat ovat henkilökunnan silmien alla pitkiä aikoja vuorokaudessa. Siellä näyttäytyvät lapsen ja perheen elämän hyvät ja huonot puolet. Vuorohoidon tarve on hyvin erilaista sen mukaan, millaisissa työtehtävissä vanhemmat ovat. Esimerkiksi palvelualoilla vuorotyöt lisääntyvät jatkuvasti epätyypillisten työaikojen myötä. Vaikeimmissa tapauksissa voi tilanne olla sellainen, että lapset tapaavat vanhempiaan päiväkodissa muutamia tunteja vuorokaudessa työvuorojen väleissä.
Lapsen ja perheen hyvinvointia pyritään tukemaan ja vahvistamaan hoitopäivän, -illan tai yön aikana. Opinnäytetyössämme tarkastelemme varhaisen tuen tarpeen tunnistamista vuorohoitopäiväkodin henki-lökunnan näkökulmasta, sekä sitä, miten lapsen tai perheen huoli tulee tunnistetuksi ja kuinka mahdolli-suudet puuttumiseen nähdään. Henkilöstö tarvitsee työvälineitä ja menetelmiä voidakseen vastata var-haisen tuen tarpeeseen. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan tarvitaan prosessointia, jossa työyhteisö voi arvioida ja reflektoida toimintaansa sekä tarkastella kehittämistarpeitaan. Vuorohoidon kasvatushenki-löstöä haastattelimme laadullisella teemahaastattelulla ja lasten vanhemmille toimitimme kyselylomak-keen, johon he saivat vastata anonyymisti.
Kasvatushenkilöstön haastatteluista nousi esille huoli lasten vaihtuvista kiintymyssuhteista sekä arjen rytmittömyydestä. Haastatteluissa sekä kasvatushenkilöstön että vanhempien vastauksissa nousi vahvasti esille kasvatuskumppanuuden toimivuus ja dialogisuus yhteistyössä. Vanhemmat ottavat usein itse omat huolensa esille ja ongelmiin etsitään yhdessä ratkaisuja tai vastaavasti kasvatushenkilökunta ottaa huolen herätessä sen puheeksi vanhempien kanssa. Haastatteluissamme kävi ilmi, että yhteistyö koetaan molemmin puolin avoimeksi ja rehelliseksi. Yllättäen varhainen tuki käsitteenä oli osalle kasvatushenki-löstöä vieras. Kuitenkin sekä vanhempien, että työntekijöiden haastattelujen mukaan varhaista tukea annetaan ja saadaan vuorohoidossa ja sen tarve vuorohoidossa on ilmeinen.
Tutkimuksestamme toivomme olevan hyötyä kaikille vuorohoidossa työskenteleville sekä heidän kauttaan perheille, jotka tarvitsevat tukea ja apua arjessa.
Lapsen ja perheen hyvinvointia pyritään tukemaan ja vahvistamaan hoitopäivän, -illan tai yön aikana. Opinnäytetyössämme tarkastelemme varhaisen tuen tarpeen tunnistamista vuorohoitopäiväkodin henki-lökunnan näkökulmasta, sekä sitä, miten lapsen tai perheen huoli tulee tunnistetuksi ja kuinka mahdolli-suudet puuttumiseen nähdään. Henkilöstö tarvitsee työvälineitä ja menetelmiä voidakseen vastata var-haisen tuen tarpeeseen. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan tarvitaan prosessointia, jossa työyhteisö voi arvioida ja reflektoida toimintaansa sekä tarkastella kehittämistarpeitaan. Vuorohoidon kasvatushenki-löstöä haastattelimme laadullisella teemahaastattelulla ja lasten vanhemmille toimitimme kyselylomak-keen, johon he saivat vastata anonyymisti.
Kasvatushenkilöstön haastatteluista nousi esille huoli lasten vaihtuvista kiintymyssuhteista sekä arjen rytmittömyydestä. Haastatteluissa sekä kasvatushenkilöstön että vanhempien vastauksissa nousi vahvasti esille kasvatuskumppanuuden toimivuus ja dialogisuus yhteistyössä. Vanhemmat ottavat usein itse omat huolensa esille ja ongelmiin etsitään yhdessä ratkaisuja tai vastaavasti kasvatushenkilökunta ottaa huolen herätessä sen puheeksi vanhempien kanssa. Haastatteluissamme kävi ilmi, että yhteistyö koetaan molemmin puolin avoimeksi ja rehelliseksi. Yllättäen varhainen tuki käsitteenä oli osalle kasvatushenki-löstöä vieras. Kuitenkin sekä vanhempien, että työntekijöiden haastattelujen mukaan varhaista tukea annetaan ja saadaan vuorohoidossa ja sen tarve vuorohoidossa on ilmeinen.
Tutkimuksestamme toivomme olevan hyötyä kaikille vuorohoidossa työskenteleville sekä heidän kauttaan perheille, jotka tarvitsevat tukea ja apua arjessa.