Syljen alfa-amylaasientsyymin mittaus pitkäaikaisstressin diagnosoinnissa
Aho, Sanna; Haipus, Paula; Väre, Iiris (2012)
Aho, Sanna
Haipus, Paula
Väre, Iiris
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202092058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202092058
Tiivistelmä
Alfa-amylaasientsyymin aktiivisuus syljessä on tutkimusaiheeltaan ajankohtainen; tutkimuksissa on huomattu, että se on yhteydessä autonomiseen hermostoon ja stressiin, joka on hyvin yleinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Pitkäaikaisstressin diagnosoinnissa käytettäviä menetelmiä on todettu olevan syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuusmit-tauksen lisäksi muitakin: poikkeavilla seerumin ja syljen kortisolipitoisuudella sekä sy-kevälivaihtelulla on havaittu olevan yhteys stressiin. Tutkimuksemme toimeksiantaja oli Bio-option Oy.
Tavoitteenamme oli selvittää voiko syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuusmittausta käyttää kertamittauksena pitkäaikaisstressin arvioinnissa, sekä arvioida muiden potentiaalisten diagnosointimenetelmien yhteyttä pitkäaikaisstressiin.
Tutkimusaineistonamme käytimme haastattelulomakkeista, veri- ja sylkinäytteistä sekä sykevälivaihtelusta saatua tietoa. Haastattelulomakkeisiin tutkimushenkilöt arvioivat oman stressitilansa. Verinäytteistä analysoitiin seerumin kortisolipitoisuus, sylkinäytteistä analysoitiin sekä kortisolipitoisuus että alfa-amylaasientsyymin aktiivisuus. Arvioimme tutkimushenkilöiden stressitilaa haastattelulomakkeista saatujen tietojen avulla ja vertasimme saamiamme tutkimustuloksia koehenkilöiden kokemaan stressitilaan.
Tutkimustulostemme mukaan syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuusmittausta ei voida käyttää kertamittauksena pitkäaikaisstressin arvioinnissa. Yhteyksien löytäminen muiden käyttämiemme mittausten sekä pitkäaikaisstressin välillä oli myös haastavaa.
Tutkimusjoukkomme pienestä koosta johtuen emme saaneet kerättyä riittävän laajaa aineistoa. Emme siis voineet tehdä tutkimustuloksistamme varmoja johtopäätöksiä. Tulevissa tutkimuksissa syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuutta tulisi mitata pidemmällä aikavälillä, jotta saataisiin kattavampaa tietoa stressin ja alfa-amylaasin välisestä yhtey-destä.
Tavoitteenamme oli selvittää voiko syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuusmittausta käyttää kertamittauksena pitkäaikaisstressin arvioinnissa, sekä arvioida muiden potentiaalisten diagnosointimenetelmien yhteyttä pitkäaikaisstressiin.
Tutkimusaineistonamme käytimme haastattelulomakkeista, veri- ja sylkinäytteistä sekä sykevälivaihtelusta saatua tietoa. Haastattelulomakkeisiin tutkimushenkilöt arvioivat oman stressitilansa. Verinäytteistä analysoitiin seerumin kortisolipitoisuus, sylkinäytteistä analysoitiin sekä kortisolipitoisuus että alfa-amylaasientsyymin aktiivisuus. Arvioimme tutkimushenkilöiden stressitilaa haastattelulomakkeista saatujen tietojen avulla ja vertasimme saamiamme tutkimustuloksia koehenkilöiden kokemaan stressitilaan.
Tutkimustulostemme mukaan syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuusmittausta ei voida käyttää kertamittauksena pitkäaikaisstressin arvioinnissa. Yhteyksien löytäminen muiden käyttämiemme mittausten sekä pitkäaikaisstressin välillä oli myös haastavaa.
Tutkimusjoukkomme pienestä koosta johtuen emme saaneet kerättyä riittävän laajaa aineistoa. Emme siis voineet tehdä tutkimustuloksistamme varmoja johtopäätöksiä. Tulevissa tutkimuksissa syljen alfa-amylaasientsyymin aktiivisuutta tulisi mitata pidemmällä aikavälillä, jotta saataisiin kattavampaa tietoa stressin ja alfa-amylaasin välisestä yhtey-destä.