Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat Rovaniemen kaupungin perusterveydenhuollossa
Sieppi, Jessica; Pekkala, Tiina (2012)
Sieppi, Jessica
Pekkala, Tiina
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202082016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202082016
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kokemuksia sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien palveluista Rovaniemen kaupungin äitiysneuvoloissa ja terveyskeskuksen avovastaanotoilla. Tavoitteenamme oli tuottaa saatujen tutkimustulosten avulla lisää tietoa pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kanssa tehtävään hoito- ja terveydenhoitotyöhön.
Tutkimuksemme toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme avointa haastattelua. Haastattelimme neljää pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, joilla oli kokemuksia äitiysneuvolan ja avovastaanoton palveluista. Aineiston analysoimme aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimustulosten mukaan pakolaistaustaiset maahanmuuttajat olivat pääosin tyytyväisiä hoidon laatuun ja palveluun äitiysneuvoloissa ja avovastaanotoilla. Suurimmaksi haasteeksi koettiin vuorovaikutus ilman yhteistä äidinkieltä. Esille nousi myös muutamia kehitysideoita: tulkin toivottiin olevan paikalla aina, ja kirjallisia ohjeita haluttiin omalla äidinkielellä. Toiveena myös oli, että vastaanottoajat voitaisiin varata maahanmuuttotoimiston kautta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien kanssa tehtävän hoitotyön kehittämisessä.
Tutkimuksemme toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme avointa haastattelua. Haastattelimme neljää pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, joilla oli kokemuksia äitiysneuvolan ja avovastaanoton palveluista. Aineiston analysoimme aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimustulosten mukaan pakolaistaustaiset maahanmuuttajat olivat pääosin tyytyväisiä hoidon laatuun ja palveluun äitiysneuvoloissa ja avovastaanotoilla. Suurimmaksi haasteeksi koettiin vuorovaikutus ilman yhteistä äidinkieltä. Esille nousi myös muutamia kehitysideoita: tulkin toivottiin olevan paikalla aina, ja kirjallisia ohjeita haluttiin omalla äidinkielellä. Toiveena myös oli, että vastaanottoajat voitaisiin varata maahanmuuttotoimiston kautta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien kanssa tehtävän hoitotyön kehittämisessä.