Korkalovaaran ja Ounasvaaran 9.luokkalaisten ravitsemustottumukset ja ravitsemusohjaus
Karasti, Laura; Mäkinen, Jenni (2011)
Karasti, Laura
Mäkinen, Jenni
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202061939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202061939
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Korkalovaaran ja Ounasvaaran 9.luokkalaisten ruokailutottumuksia ja ravitsemusohjaustarvetta. Tutkimuksen tarkoi-tuksena on, että Rovaniemen kouluterveydenhoitajat sekä opettajat voisivat hyödyn-tää tutkimuksesta saatuja tietoja nuorten ravitsemusohjauksessa. Saimme aiheen työhömme Rovaniemen kaupungin terveydenhoitajilta, jotka olivat toivoneet aiheesta tutkimusta.
Tutkimuksemme on tehty määrällisellä, eli kvantitatiivisella tutkimusotteella. Keräsimme tutkimusaineiston Webropol-ohjelman avulla tuotetulla puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka toteutettiin oppilaiden oppituntien aikana. Kouluissa keväällä 2011 oli 9.luokkalaisia yhteensä 361 ja vastauksia tutkimukseen tuli vain 39, jolloin vastausprosenttimme on 11. Strukturoidut kysymykset analysoimme SPSS-ohjelman avulla. Meillä oli myös muutama avoin kysymys, jotka luokittelimme ja sen jälkeen analysoimme määrällisesti.
Vastausprosenttimme ollessa 11 %, tuloksista voidaan saada suuntaa antavaa tietoa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että oppilaat kokivat tärkeimpänä tiedonlähteenä ravitsemukseen liittyen kouluopetuksen. Oppilaiden ateriarytmit eivät ole suositusten mukaisia ja moni jättää muun muassa aamupalan syömättä, vaikka suurin osa koki saavansa riittävästi tietoa ravitsemuksesta. Tässä voisi olla terveydenhoitajille vinkkiä ravitsemusohjauksen kehittämiseen, jossa olisikin ehkä hyvä painottaa oppilaiden motivointia ravitsemussuositusten noudattamiseen.
Avainsanat: yläkouluikäinen, ravitsemus, ohjaus
Tutkimuksemme on tehty määrällisellä, eli kvantitatiivisella tutkimusotteella. Keräsimme tutkimusaineiston Webropol-ohjelman avulla tuotetulla puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka toteutettiin oppilaiden oppituntien aikana. Kouluissa keväällä 2011 oli 9.luokkalaisia yhteensä 361 ja vastauksia tutkimukseen tuli vain 39, jolloin vastausprosenttimme on 11. Strukturoidut kysymykset analysoimme SPSS-ohjelman avulla. Meillä oli myös muutama avoin kysymys, jotka luokittelimme ja sen jälkeen analysoimme määrällisesti.
Vastausprosenttimme ollessa 11 %, tuloksista voidaan saada suuntaa antavaa tietoa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että oppilaat kokivat tärkeimpänä tiedonlähteenä ravitsemukseen liittyen kouluopetuksen. Oppilaiden ateriarytmit eivät ole suositusten mukaisia ja moni jättää muun muassa aamupalan syömättä, vaikka suurin osa koki saavansa riittävästi tietoa ravitsemuksesta. Tässä voisi olla terveydenhoitajille vinkkiä ravitsemusohjauksen kehittämiseen, jossa olisikin ehkä hyvä painottaa oppilaiden motivointia ravitsemussuositusten noudattamiseen.
Avainsanat: yläkouluikäinen, ravitsemus, ohjaus