Suomen matkailun edistäminen Pohjois-Amerikan markkinoilla : Paikallisten matkanjärjestäjien näkemysten kartoitus
McVeigh, Tytti (2011)
McVeigh, Tytti
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201301741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201301741
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa pohjoisamerikkalaisten matkanjärjestäjien mielikuvia Suomesta sekä tehdä vastausten perusteella kehitysehdotuksia Suomen-matkojen myynnin parantamiseksi Pohjois-Amerikan markkinoilla. Toivomuksena oli myös löytää uusia tuoteteemoja. Toimeksiantajana toimi Visit Finland USA.
Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu kirjallisuuteen matkailukohteen brändin rakentamisesta ja merkityksestä sekä brändien kilpailijarooleista. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen, ja tutkimusmenetelmänä käytetään kyselyä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin toimeksiantajan kontakteille, joita oli lähes viisisataa. Aineistona toimii kyselystä saadut vastaukset, Suomen maabrändäysvaltuuskunnan loppuraportti, MEKin tutkimukset sekä toimeksiantajan haastattelut.
Kyselyssä selvisi, että matkanjärjestäjien mielikuva Suomesta on melko yhtenäinen ja ennalta-arvattava. Suurella osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut lainkaan mielipidettä Suomen parhaasta piirteestä matkailumaana. Vastauksissa kävi myös odotetusti ilmi, että matkanjärjestäjät kokevat Suomen heikon medianäkyvyyden ja siten heikon tunnettuuden kuluttajien keskuudessa tärkeimmäksi kehityskohteeksi Pohjois-Amerikan markkinoilla. Tulokset viittaavat siihen, ettei Suomella ole Pohjois-Amerikassa sellaista kilpailijoista erottuvaa imagoa, jollaisen Suomen kaltainen haastajabrändi tarvitsee.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Suomen näkyvyyttä Pohjois-Amerikassa täytyy lisätä. Matkanjärjestäjien vastauksiin perustuen päädyttiin seuraaviin kehitysehdotuksiin: tutustumismatkojen lisääminen, Suomen maabrändäysvaltuuskunnan erityisteemojen toteuttaminen markkinoinnissa sekä MEKin ja matkanjärjestäjien yhteistyön lisääminen. Lisäksi löydettiin kolme uudenlaista tuoteteemaa, joilla suomalaiset palveluntarjoajat voisivat paremmin kohdistaa tuotteensa pohjoisamerikkalaisille markkinoille.
Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu kirjallisuuteen matkailukohteen brändin rakentamisesta ja merkityksestä sekä brändien kilpailijarooleista. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen, ja tutkimusmenetelmänä käytetään kyselyä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin toimeksiantajan kontakteille, joita oli lähes viisisataa. Aineistona toimii kyselystä saadut vastaukset, Suomen maabrändäysvaltuuskunnan loppuraportti, MEKin tutkimukset sekä toimeksiantajan haastattelut.
Kyselyssä selvisi, että matkanjärjestäjien mielikuva Suomesta on melko yhtenäinen ja ennalta-arvattava. Suurella osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut lainkaan mielipidettä Suomen parhaasta piirteestä matkailumaana. Vastauksissa kävi myös odotetusti ilmi, että matkanjärjestäjät kokevat Suomen heikon medianäkyvyyden ja siten heikon tunnettuuden kuluttajien keskuudessa tärkeimmäksi kehityskohteeksi Pohjois-Amerikan markkinoilla. Tulokset viittaavat siihen, ettei Suomella ole Pohjois-Amerikassa sellaista kilpailijoista erottuvaa imagoa, jollaisen Suomen kaltainen haastajabrändi tarvitsee.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Suomen näkyvyyttä Pohjois-Amerikassa täytyy lisätä. Matkanjärjestäjien vastauksiin perustuen päädyttiin seuraaviin kehitysehdotuksiin: tutustumismatkojen lisääminen, Suomen maabrändäysvaltuuskunnan erityisteemojen toteuttaminen markkinoinnissa sekä MEKin ja matkanjärjestäjien yhteistyön lisääminen. Lisäksi löydettiin kolme uudenlaista tuoteteemaa, joilla suomalaiset palveluntarjoajat voisivat paremmin kohdistaa tuotteensa pohjoisamerikkalaisille markkinoille.