Neurotoimialueeseen kuuluvien potilaiden hoitoajat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nykyisessä toimintamallissa
Heino, Sanni-Kaisa; Kota-aho, Eeva (2011)
Heino, Sanni-Kaisa
Kota-aho, Eeva
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201251605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201251605
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perustuu Hoi-Pro-hankkeeseen, joka on Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin yhteinen projekti. Hankkeen taustalla on T-Pro-hanke, jonka tarkoituksena on tarkastella hoitolinjoja ja niiden toimivuutta, sekä organisaation toimintaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa neurotoimialueen potilaiden hoitoaikoja. Neurotoimialueeseen kuuluvat neurologiset ja neurokirurgiset potilaat sekä aivoverenkiertohäiriöitä sairastavat potilaat. Tutkimusongelmat jakautuvat kolmeen osaan. Tavoitteena on tarkastella, millaisia hoitoajat ovat sekä neurologisilla, neurokirurgisilla ja aivoverenkiertohäiriötä sairastavilla potilailla ja millaista vaihtelu on eri diagnoosien välillä. Esille tuodaan myös kehittämisnäkökulma, eli miten potilaiden hoitoaikoja voitaisiin kehittää. Aineistona toimii valmis tilasto, josta ilmenee keskimääräiset hoitoajat vuosina 2006–2009, sekä hoitojaksojen lukumäärä samaisella ajanjaksolla. Työssä tuodaan esille, millainen on Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin toimintastrategia, millaisia potilaita neurotoimialueella hoidetaan, sekä tuodaan esille hoitoonpääsyyn vaikuttavat lait. Lisäksi tarkastellaan hoidon tehokkuus/kuormittuvuus näkökulmaa.
Tutkimustuloksista nousi esille, että hoidetuimmat diagnoosit neurotoimialueella ovat aivoinfarkti, muutamat neurologiset pitkäaikaissairaudet, sekä kallonsisäiset verenvuodot. Kokonaisuudessa tuloksista on merkittävää huomata, että pääpiirteittäin hoitoajat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ovat laskeneet vuodesta 2006 vuoteen 2009. Tilaston tarkastelussa nousi esiin muutamia poikkeavia hoitoaikoja ja – jaksoja, ja muun muassa näitä poikkeavuuksia, sekä mahdollisia hoitoaikaan vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan johtopäätökset ja pohdinta osiossa. Mahdollisia selityksiä hoitoaikojen vaihteluun, sekä muuttumiseen voivat olla esimerkiksi hoitoonpääsyn nopeutuminen, hoidon kehittyminen sekä ennaltaehkäisevä työ. Työssä tuodaan esille myös erilaisia ratkaisuehdotuksia, esimerkiksi hoidon kehittämiseen voitaisiin panostaa usealla eri osa-alueella, terveydenhuollon ulkopuolellakin.
Tutkimustuloksista nousi esille, että hoidetuimmat diagnoosit neurotoimialueella ovat aivoinfarkti, muutamat neurologiset pitkäaikaissairaudet, sekä kallonsisäiset verenvuodot. Kokonaisuudessa tuloksista on merkittävää huomata, että pääpiirteittäin hoitoajat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ovat laskeneet vuodesta 2006 vuoteen 2009. Tilaston tarkastelussa nousi esiin muutamia poikkeavia hoitoaikoja ja – jaksoja, ja muun muassa näitä poikkeavuuksia, sekä mahdollisia hoitoaikaan vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan johtopäätökset ja pohdinta osiossa. Mahdollisia selityksiä hoitoaikojen vaihteluun, sekä muuttumiseen voivat olla esimerkiksi hoitoonpääsyn nopeutuminen, hoidon kehittyminen sekä ennaltaehkäisevä työ. Työssä tuodaan esille myös erilaisia ratkaisuehdotuksia, esimerkiksi hoidon kehittämiseen voitaisiin panostaa usealla eri osa-alueella, terveydenhuollon ulkopuolellakin.