Ensihoitojärjestelmän ja viranomaisyhteistyön teoreettinen hallinta : vuosien 2008-2009 hoitotason ensihoidon teoriakokeiden vastausten analysointi

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun AMOVIRKE-projektia, jonka tarkoituksena on selvittää ensi- ja akuuttihoitotyössä olevien henkilöiden ammatillista osaamista ja mahdollista lisäkoulutuksen tarvetta, varsinkin viranomaisyhteistyön osalta. Opinnäytetyössä analysoidaan hoitotason ensihoidon teoriakokeiden tuloksia rajaten aineiston kysymykset ensihoitojärjestelmään ja viranomaisyhteistyöhön.

Aineistona on käytetty vuosien 2008–2009 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotason teoriakokeita. Kokeisiin osallistuneet sairaankuljettajat olivat joko töissä hoitotason sairaankuljetusyksikössä, pyrkivät hoitotasolle tai vasta opiskelivat kyseistä alaa. Kyseisten vuosien aikana teoriakokeisiin osallistui yhteensä 318 sairaankuljettajaa tai ensihoitaja AMK-opiskelijaa. Kaikki kokeisiin osallistuneet eivät välttämättä olleet eri henkilöitä, sillä riippuen osaamisen tasosta, henkilö on voinut joutua uusimaan kokeen jo puolen vuoden päästä edellisestä kerrasta.

Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty strukturoitua kyselylomaketta. Lomakkeesta saadut tiedot on analysoitu kvantitatiivisella menetelmällä. Lomakkeen kysymyksistä suurin osa on monivalintakysymyksiä, mutta joukosta löytyy myös avoimia kysymyksiä. Myös avoimet kysymykset on analysoitu kvantitatiivisin menetelmin.

Aineisto ryhmiteltiin kysymysten perusteella kolmeen eri aihealueeseen sen mukaan, mitä kysymys mittasi. Nämä osa-alueet ovat viranomaisyhteistyö, ensihoitojärjestelmä sekä VIRVE-puheryhmät. Tutkimustuloksista selvisi, että opinnäytetyön osa-alueista parhaiten osattiin viranomaisyhteistyö ja huonoiten VIRVE-puheryhmien hallinta. Jokapäiväisessä käytössä olevat puheryhmät tiedettiin melko hyvin, mutta erikoistilanteiden kohdalla tietämys oli heikompaa. Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä, sillä VIRVEn käyttö ja sen puheryhmien oikeaoppinen koulutus on vähäistä ja alueellisesti kirjavaa.

Teoriakokeeseen on sattumanvaraisesti valittu kysymyksiä eri ensihoitoon liittyvistä aihealueista. Johtopäätöksiä tuloksista voidaan tehdä ainoastaan kysyttyjen aihealueiden kohdalta. Teoriakoe ei siis mittaa tarkastelun kohteena olevien ensihoidon eri osa-alueiden kokonaisvaltaista osaamista. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaankin päätellä, että lisäkoulutusta tarvittaisiin varsinkin VIRVE-puheryhmien käytössä. Lisäkoulutusta tulisi kuitenkin antaa sekä suuronnettomuustilanteiden, että arkisten tehtävien puheryhmien oikeaoppiseen käyttöön.

This thesis is a part of Turku University of applied sciences’ AMOVIRKE-project. The purpose of the project was to find out how well people working in emergency and acute care know their field of work and do they possibly need more education, especially on co-operation between authorities. This goal is done by analyzing a part of the test that EMTs take before they can work in their field. The questions analyzed in this thesis are the ones concerning co-operation between authorities and emergency care system.

The data used for the analysis were the EMT theory tests from years 2008 to 2009 done in VSSHP. Everyone who took the tests were either already working as an EMT, were applying to work there or were students who were studying the field. During the years mentioned above 318 nurses of EMTs participated in the test. However, not all persons taking the tests were necessarily different persons, because due to their individual knowledge, they might have had to re-do the test in six months.

The information gathering method used in this thesis is structured questionnaire. The data given by the questionnaire was analyzed using quantitative method. Majority of the questions in the questionnaire were multiple choice questions but there were some open questions as well. These open questions were also analyzed using the same quantitative method.

The data was sectioned to three different categories according to the questions and what they measured. These three sections are co-operation between authorities, emergency care system and VIRVE talk groups. According to the study it can be said that from the categories co-operation between authorities was the best known and the least known category was the proper use of VIRVE. The use of VIRVE was the best known in everyday use and the least known in special situations. These outcomes are not really surprising because the use and proper education of VIRVEs talk groups are almost non-existent and regionally colorful.

The questions in the theory tests have been randomly selected from different categories of emergency care. The conclusions cover only the areas handled in the tests. Therefore the theory test doesn’t comprehensively measure EMT´s holistic knowledge of emergency care. Based on this thesis it is suggested that further education to use VIRVE´s talk groups is needed. The education should be given, however, in both catastrophe and everyday use of the correct talk groups.