OLESKELULUVALLA SUOMESSA ASUVIEN MAAHANMUUTTAJIEN TYYTYVÄISYYS VAASAN KAUPUNGIN TARJOAMIIN PALVELUIHIN
Maunus, Gjuzel (2011)
Maunus, Gjuzel
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120417093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120417093
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää laillisella oleskeluluvalla Suomessa asuvien maahanmuuttajien tyytyväisyys Vaasan kaupungin tarjoamiin sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- ja opetusviraston, kulttuuriviraston ja kirjaston palveluihin. Lisäksi kysytään asumiseen liittyvistä palveluista sekä Pohjanmaan tulkkikeskuksen,
työvoimatoimiston, Kelan, poliisin ja maistraatin palveluista. Tutkimuksessa halutaan myös tuoda esille maahanmuuttajien toivomuksia lisäpalveluista kehittämisvaihtoehtoja tarjoamalla. Tutkimustyö sai alkunsa Pohjanmaan Perhekaste -
hankkeessa harjoittelujaksonyhteydessä.
Tutkimuksen kohderyhmän koostuu 66 henkilöstä, joista 34 oli miehiä ja 32 naisia, he edustavat 18 eri kansallisuutta. Ryhmä muodostuu korkeakoulu opiskelijoista, työperäisistä maahanmuuttajista, Suomeen saapuneista paluumuuttajista ja
kiintiöpakolaisista sekä pakolaisstatuksen saaneista, entisistä turvapaikanhakijoista. Nykyään kaikki ovat vaasalaisia. Tutkimusote on kvalitatiivinen sekä kvantitatiivinen. Tutkimus tehtiin suomen kielellä ja tukikielinä käytettiin tarvittaessa venäjää ja englantia. Tulkkaus apua tuli eri toimipisteiden henkilökunnalta ja siellä tutkimushetkellä harjoittelemassa olevilta VAMK:in sosionomiopiskelijoilta. Tarvittaessa tutkija tulkkasi ja käänsi.
Tutkimuksesta ilmeni, että maahanmuuttajien tyytyväisyys Vaasan kaupungin tarjoamiin palveluihin on sidoksissa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan suomen kielen taidoissa ja monimutkaisen suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisessä.
Laadukkaan palvelun saannin esteenä ovat myös asiakkaan pelot ja epäluulot viranomaisten kohtaamisessa. Myös asiakkaan ikä voi estää palvelujen saamiseen.
Maahanmuuttaja-asiakkuuden palvelujen sujuvuuteen vaikuttaa toisaalta myös vahvasti henkilökunnan ammattitaito ja kyky kohdata toisesta kulttuuriympäristöstä tuleva ja erilailla suomea puhuvaa asiakasta. Kohtaamisessa vaaditaan erityistä
luovuutta kontaktin saamiseksi.
työvoimatoimiston, Kelan, poliisin ja maistraatin palveluista. Tutkimuksessa halutaan myös tuoda esille maahanmuuttajien toivomuksia lisäpalveluista kehittämisvaihtoehtoja tarjoamalla. Tutkimustyö sai alkunsa Pohjanmaan Perhekaste -
hankkeessa harjoittelujaksonyhteydessä.
Tutkimuksen kohderyhmän koostuu 66 henkilöstä, joista 34 oli miehiä ja 32 naisia, he edustavat 18 eri kansallisuutta. Ryhmä muodostuu korkeakoulu opiskelijoista, työperäisistä maahanmuuttajista, Suomeen saapuneista paluumuuttajista ja
kiintiöpakolaisista sekä pakolaisstatuksen saaneista, entisistä turvapaikanhakijoista. Nykyään kaikki ovat vaasalaisia. Tutkimusote on kvalitatiivinen sekä kvantitatiivinen. Tutkimus tehtiin suomen kielellä ja tukikielinä käytettiin tarvittaessa venäjää ja englantia. Tulkkaus apua tuli eri toimipisteiden henkilökunnalta ja siellä tutkimushetkellä harjoittelemassa olevilta VAMK:in sosionomiopiskelijoilta. Tarvittaessa tutkija tulkkasi ja käänsi.
Tutkimuksesta ilmeni, että maahanmuuttajien tyytyväisyys Vaasan kaupungin tarjoamiin palveluihin on sidoksissa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan suomen kielen taidoissa ja monimutkaisen suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisessä.
Laadukkaan palvelun saannin esteenä ovat myös asiakkaan pelot ja epäluulot viranomaisten kohtaamisessa. Myös asiakkaan ikä voi estää palvelujen saamiseen.
Maahanmuuttaja-asiakkuuden palvelujen sujuvuuteen vaikuttaa toisaalta myös vahvasti henkilökunnan ammattitaito ja kyky kohdata toisesta kulttuuriympäristöstä tuleva ja erilailla suomea puhuvaa asiakasta. Kohtaamisessa vaaditaan erityistä
luovuutta kontaktin saamiseksi.