Tyttösalibandypelaajien harjoittelun ja urheiluvammojen kartoitus : poikkileikkaustutkimus kaudelta 2010-2011
Tuomi, Emilia; Kortelainen, Jaana (2011)
Tuomi, Emilia
Kortelainen, Jaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201141331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201141331
Tiivistelmä
Salibandy on tällä hetkellä yksi Suomen suosituimmista joukkueurheilulajeista. Laji sisältää paljon vartalokontakteja sekä nopeita vauhdin ja suunnan muutoksia, minkä vuoksi vammoja esiintyy paljon. Samalla, kun lajin harrastajamäärät ovat nousussa, myös salibandyn aiheuttamien urheiluvammojen määrät ovat kasvussa. Salibandyssä tapahtuneita urheiluvammoja on tutkittu maailmanlaajuisesti melko vähän eikä tyttöpelaajiin kohdennettuja tutkimuksia ole aikaisemmin tehty. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa UKK-instituutin Terve Urheilija -kyselyn avulla 11 - 14 -vuotiaiden tyttösalibandypelaajien harjoittelun sisältöä ja urheiluvammoja kauden 2010–2011 ajalta. Kysely teetettiin viidelle eri salibandyjoukkueelle Etelä-Suomen alueelta ja siihen osallistui 63 vastaajaa. Menetelmäksi valikoitui poikkileikkaustutkimus. Opinnäytetyön liitteinä ovat teoriaosuudet, jotka sisältävät yksityiskohtaisempaa tietoa salibandystä, urheiluvammoista, murrosiästä sekä eri harjoitusmuodoista. Kyselyn vastausten perusteella pelaajilla ei ollut selkeää jaottelua harjoitus- ja kilpailukausien välillä, vaan harjoittelu pysyi samanlaisena koko kauden ajan. Tyttöpelaajat harjoittelivat keskimäärin 2 - 3 kertaa viikossa. Harjoitukset sisälsivät lähes aina (97 %)alkulämmittelyn (n=59), mutta loppuverryttelyä ei tehty yhtä säännöllisesti (66 %; n=56). Vastaajista 30 % vastasi alkulämmittelyn ja 5 % loppuverryttelyn olevan valmentajan ohjaamaa. Yleisimmät vammautuneet kehonosat olivat polvi (37 %), nilkka (35 %) ja reisi (13 %; n=46). Yhdelläkään vastaajista ei ollut diagnosoitua polven eturistisidevammaa (n=60). Opinnäytetyössä havaittiin, että tyttöpelaajilla oli jo ilmennyt urheiluvammoja. Niitä esiintyi lajille tyypillisesti alaraajoissa, mutta tyttöpelaajien vammat eivät vain olleet vielä yhtä vakavia kuin aikuisilla naispelaajilla. 11 - 14 -vuotiaiden tyttösalibandypelaajien harjoittelussa on tärkeää huomioida vammojen ennaltaehkäisy, jotta vältytään vakavammilta urheiluvammoilta, erityisesti eturistisidevammoilta.