Itse hoidetun ja ulkoistetun perinnän tehokkuuden erot ja perinnän inhimillisyys

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee itse hoidetun ja ulkoistetun perinnän tehokkuuden eroja ja perinnän inhimillisyyttä. Aihetta selvitettiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimusaineistoa kerättiin kolmen toteutetun kyselytutkimuksen turvin, kyselylomakkein, jotka lähetettiin kohderyhmille sähköisesti Webropolin välityksellä. Kyselyt toteutettiin kolmelle kohderyhmälle; perintäyhtiöille, kunnille ja yrityksille. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Digna IT Oy:lle.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eroja perinnän tehokkuudessa itse hoidetun ja ulkoistetun perinnän välillä, sekä saada selville miten valitun perintätavan tehokkuus vaikuttaa perinnän tulokseen. Tavoitteena oli myös ottaa selvää, miten perinnässä on tällä hetkellä otettu huomioon inhimillisyys sekä miten inhimillisyyden huomioiminen eroaa perintäänsä itse hoitavien kuntien ja yritysten sekä perintäyhtiöiden keskuudessa.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään saatavien perintää, perintälakia ja hyvää perintätapaa. Opinnäytetyö on rajattu koskemaan vapaaehtoista perintää kuluttajaperinnän näkökulmasta. Näin ollen teoriaosuus vain sivuaa oikeudellista perintää. Teorian kirjoittamisessa on käytetty lähteenä perintäalan kirjallisuutta sekä Internet lähteitä.

Tutkimuksille asetetut tavoitteet saavutettiin ja tutkimusongelmiin saatiin vastauksia. Tutkimuksista saadut tulokset osoittivat, ettei kuntien ja yritysten välttämättä tarvitse ulkoistaa perintäänsä, sillä perintää pystyy hoitamaan tehokkaasti ja hyvin tuloksin myös itse. Suuri osa kunnista ja yrityksistä katsoi, ettei perinnän hoitotapaan voida vaikuttaa yhtä paljon jos perintä on ulkoistettu kuin jos perintää hoidetaan itse.

Perintätoimenpiteissä huomioitiin tutkimuksen mukaan velallista jossain määrin mutta inhimillisyydessä olisi silti vielä parannettavaa. Suuri osa perintäyhtiöistä ei esimerkiksi katsonut perintätoiminnasta saatavien tulojen olevan riittäviä. Inhimillisestä näkökulmasta perintäkulujen korottaminen entisestään ei kuitenkaan olisi oikein velallista kohtaan. Perintätoimenpiteissä tulisikin tutkimuksen mukaan ottaa enemmän huomioon myös velallisen näkökulma.

This thesis deals with the differences in efficiency between self-managed collection and outsourced collection, and also looks into the aspects of the humanity in collection. The subject is examined through quantitative research. The research material was collected through three surveys with questionnaires sent electronically to target groups through Webropol. Queries were carried out for three target groups; for collection agencies, municipalities and companies. The survey was carried out under contract for Digna IT Oy.

The objective of the study was to examine differences in collection efficiency between self-managed and outsourced collection and find out how the efficiency of the chosen collection method affect the collection results. The aim was also to find out how humanity is being taken into account in collection at the moment, and how taking humanity aspects into account differs among municipalities and businesses who manage the collection themselves and collection agencies.

The theory part of the thesis deals with debt collection, collection law and good methods of collection. The thesis is limited to the voluntary collection from the perspective of consumer debt collection. Therefore the theoretical part only touches on judicial collection. Literature on collection together with Internet sources were used to compile the theoretical framework.

The research objectives were achieved and the research problems were answered. The results of the surveys show that the municipalities and businesses do not necessarily need to outsource their collection because it is also possible for them to manage the collection effectively and with good results on their own. Many municipalities and the companies consider it impossible to influence as much on the way how collection is managed when the collection is outsourced as when it is self-managed.

According to the survey the debtor was taken into account in collection measures to some extent but there is still be room for improvement as far as humanity is concerned. For example, the majority of the collection agencies do not consider the revenues earned by collection measures to be sufficient, but from the human point of view it would not be right against the debtor to further increase collection costs. Therefore the debtor’s interests should be taken more into account in collection measures.