TOISEN VUODEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ OMASTA PSYYKKISESTÄ HYVINVOINNISTAAN JA HYVINVOINTIPALVELUISTA
Nurmi, Pirkka-Pekka (2012)
Nurmi, Pirkka-Pekka
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121263
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satakunnan ammattikorkeakoulun toisen vuoden opiskelijoiden käsityksiä psyykkisestä hyvinvoinnistaan ja lisäksi sel-vittää opiskelijoiden käsityksiä Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluista. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin osana CDS- projektia. Opinnäytetyön kyselyn kohdejoukoksi valikoitui Satakunnan ammattikorkeakoulun toisen vuoden opiskelijat. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja vastauksia kertyi kaikkiaan 126. Vastausprosentti oli 16.
Tulosten mukaan sosiaaliset suhteet koettiin lähes poikkeuksetta psyykkistä hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Suurin osa vastaajista koki myös vapaa-ajan, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäneen psyykkistä hyvinvointia. Kuormittavimpia tekijöitä vastanneiden kesken olivat stressi, väsymys ja kiireisyys.
Selvä enemmistö vastaajista oli tietoisia psykologin palvelusta, noin puolet oli tietoisia oppilaitospastorin- ja diakonin palveluista. Häirintäyhdyshenkilöstä tiesi kyselyn toteuttamishetkellä seitsemän prosenttia. Hyvinvointipalveluista terveydenhoitajan palveluita oli vastaajien kesken selvästi eniten hyödynnetty. Yli puolet vastaajista ilmoitti saavansa tarvittaessa apua hyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja kolmasosan mielestä apua oli helppo hakea psyykkisiin ongelmiin.
Mahdollisena jatkotutkimuksena tälle opinnäytetyölle voisi olla yhden tai useamman psyykkistä hyvinvointia kuormittavan tai edistävän tekijän vaikutus Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin.
Tulosten mukaan sosiaaliset suhteet koettiin lähes poikkeuksetta psyykkistä hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Suurin osa vastaajista koki myös vapaa-ajan, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäneen psyykkistä hyvinvointia. Kuormittavimpia tekijöitä vastanneiden kesken olivat stressi, väsymys ja kiireisyys.
Selvä enemmistö vastaajista oli tietoisia psykologin palvelusta, noin puolet oli tietoisia oppilaitospastorin- ja diakonin palveluista. Häirintäyhdyshenkilöstä tiesi kyselyn toteuttamishetkellä seitsemän prosenttia. Hyvinvointipalveluista terveydenhoitajan palveluita oli vastaajien kesken selvästi eniten hyödynnetty. Yli puolet vastaajista ilmoitti saavansa tarvittaessa apua hyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja kolmasosan mielestä apua oli helppo hakea psyykkisiin ongelmiin.
Mahdollisena jatkotutkimuksena tälle opinnäytetyölle voisi olla yhden tai useamman psyykkistä hyvinvointia kuormittavan tai edistävän tekijän vaikutus Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin.