Tekonurmen lämmitys lähdelämmöllä: lämmönvarastointi
Hällfors, Henry (2021)
Hällfors, Henry
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102092098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102092098
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena on selvittää lämpökaivokentän mitoitusperiaatteita niin, että saadaan lämpökaivokentän elinkaarikustannukset minimoitua. Tavoitteena on esittää, miksi tekonurmen lämmitys lähdelämmöllä on kannattavampaa kuin fossiilisilla polttoaineilla. Pyrkimyksenä on myös saada tietoa siitä, miten lähtötietojen muutokset vaikuttavat elinkaarikustannuksiin.
Insinöörityössä tekonurmen lämmönlähteenä hyödynnetään kesäisin aurinkolämpöä ja talvisin maalämpöä. Kesällä tekonurmesta kerätty aurinkolämpö varastoidaan maahan, jota puolestaan voidaan talvella hyödyntää. Lämpökaivokentän mitoitukset perustuvat EED simulointituloksiin sekä kustannuslaskelmiin.
Insinöörityön tulosten perusteella nähdään, miten muutokset lähtötiedoissa vaikuttavat lämpökaivokentän aktiivisyvyyteen ja edelleen rakennuskustannuksiin. Tuloksista ilmenee, että lämpökaivokentän lataus aurinkolämmöllä tuo säästöjä investointikustannuksiin. Kustannustehokasta olisi myös sijoittaa lämpökaivot kentässä pitkittäin, jolloin myös vinoporattuja kaivoja saadaan suurin mahdollinen määrä. Tuloksissa on esitetty, miten lämpökaivokentän lämpökaivojen vähimmäis- ja enimmäismäärät voidaan laskea virtauksen ja painehäviön avulla.
Insinöörityössä tekonurmen lämmönlähteenä hyödynnetään kesäisin aurinkolämpöä ja talvisin maalämpöä. Kesällä tekonurmesta kerätty aurinkolämpö varastoidaan maahan, jota puolestaan voidaan talvella hyödyntää. Lämpökaivokentän mitoitukset perustuvat EED simulointituloksiin sekä kustannuslaskelmiin.
Insinöörityön tulosten perusteella nähdään, miten muutokset lähtötiedoissa vaikuttavat lämpökaivokentän aktiivisyvyyteen ja edelleen rakennuskustannuksiin. Tuloksista ilmenee, että lämpökaivokentän lataus aurinkolämmöllä tuo säästöjä investointikustannuksiin. Kustannustehokasta olisi myös sijoittaa lämpökaivot kentässä pitkittäin, jolloin myös vinoporattuja kaivoja saadaan suurin mahdollinen määrä. Tuloksissa on esitetty, miten lämpökaivokentän lämpökaivojen vähimmäis- ja enimmäismäärät voidaan laskea virtauksen ja painehäviön avulla.