Kiintiöpakolaisena Jyväskylässä : Kiintiöpakolaisten kokemuksia heille suunnatuista palveluista Jyväskylässä
Vainikainen, Hanna (2011)
Vainikainen, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121518519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121518519
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Jyväskylään tulleiden kiintiöpakolaisten kokemuksia sosiaali- ja terveys- ja maahanmuuttajapalveluiden käytöstä. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan palveluiden avulla. Tavoitteena tutkimuksella oli nostaa pakolaisen ääni kuuluviin palveluiden käyttäjänä ja tätä kautta edistää palveluiden kehittämistä entistä pakolaislähtöisempään suuntaan.
Tutkimusta varten haastateltiin viittä vapaaehtoista kiintiöpakolaisena Jyväskylään tullutta henkilöä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajapalveluiden työntekijät olivat merkittävässä roolissa pakolaisten elämässä heidän asettuessa Suomeen asumaan. Pakolaiset kokivat saavansa palvelua silloin kun sitä he tarvitsivat, mutta monikulttuurista ymmärrystä kaivattiin lisää. Monikulttuurisuuden tuntemista kaivattiin enemmän niiden taholta, jotka olivat muuttaneet Jyväskylään suoraan kotimaastaan, kun taas ensin toisiin kaupunkeihin asettuneet tai perheenyhdistämisen kautta tulleet eivät esittäneet edellä mainittua toivetta. Lisäksi tutkimus osoitti, että yksistään yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät auta pakolaista tai maahanmuuttajaa kotoutumaan, vaan siihen vaaditaan myös suomen kielen osaamista ja sosiaalisia kontakteja kantaväestöön.
Yhteenvetona voidaan todeta, että uusitun kotouttamislain myötä pyrkimys maahanmuuttajien ja kantaväestön väliseen integraatioon vaaditaan paitsi maahanmuuttajalta sopeutumisvalmiutta, myös kantaväestön suhtautumista heihin tasavertaisina Suomen kansalaisina.
Tutkimusta varten haastateltiin viittä vapaaehtoista kiintiöpakolaisena Jyväskylään tullutta henkilöä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajapalveluiden työntekijät olivat merkittävässä roolissa pakolaisten elämässä heidän asettuessa Suomeen asumaan. Pakolaiset kokivat saavansa palvelua silloin kun sitä he tarvitsivat, mutta monikulttuurista ymmärrystä kaivattiin lisää. Monikulttuurisuuden tuntemista kaivattiin enemmän niiden taholta, jotka olivat muuttaneet Jyväskylään suoraan kotimaastaan, kun taas ensin toisiin kaupunkeihin asettuneet tai perheenyhdistämisen kautta tulleet eivät esittäneet edellä mainittua toivetta. Lisäksi tutkimus osoitti, että yksistään yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät auta pakolaista tai maahanmuuttajaa kotoutumaan, vaan siihen vaaditaan myös suomen kielen osaamista ja sosiaalisia kontakteja kantaväestöön.
Yhteenvetona voidaan todeta, että uusitun kotouttamislain myötä pyrkimys maahanmuuttajien ja kantaväestön väliseen integraatioon vaaditaan paitsi maahanmuuttajalta sopeutumisvalmiutta, myös kantaväestön suhtautumista heihin tasavertaisina Suomen kansalaisina.