Edunvalvojan sijainen alaikäiselle rikosasiassa
Leviäkangas, Sanna (2011)
Leviäkangas, Sanna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418452
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää edunvalvojan sijaisen tehtävää alaikäisen päämiehen ollessa asianomistajana rikoksessa. Työssä perehdytään samalla myös poliisin, maistraatin, syyttäjän ja tuomioistuimen rooleihin rikosprosessin eri vaiheissa. Työ on saatu toimeksiantona Oulunseudun oikeusaputoimiston johtavalta yleiseltä oikeusavustajalta Kari Hietalalta, joka itsekin edustaa alaikäisiä edunvalvojan sijaisena. Edunvalvojan sijaista tarvitaan silloin, kun lapsen oma edunvalvoja eli yleisimmin huoltaja on esteellinen edustamaan lasta rikosprosessissa. Yleisimmin esteellisyys tulee eteen edunvalvojan itse ollessa epäiltynä rikoksesta. Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia, mutta työ on myös laadullinen. Lähdemateriaali koostuu lähinnä laeista, hallituksen esityksistä ja haastatteluista. Keskeinen lähde on laki holhoustoimesta (442/1999). Haastattelut on suoritettu Oulussa, joten tutkimuksen näkökulma on paikallinen.
Poliisin saatua ilmoituksen lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä, se aloittaa asiaan kuuluvan esitutkinnan. Rikosepäilyt ovat yleensä lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä, törkeää pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Mikäli epäiltynä on lapsen huoltaja, tekee poliisi ilmoituksen maistraattiin edunvalvojan sijaisen hankkimista varten, koska huoltaja ei voi edustaa samanaikaisesti itseään ja lasta. Maistraatti etsii sopivan sijaisen ja käräjäoikeus tekee päätöksen maistraatin hakemuksen perusteella. Sijainen on yleensä lakimies. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa kuullaan kaikkia asianosaisia ja muita asiasta jotain tietäviä. Tutkinnan valmistuttua tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyte nostetaan, tulee tapaus aikanaan käsittelyyn käräjäoikeuteen, jossa annetaan mahdolliset tuomiot syyllisille. Tuomioistuin ottaa kantaa myös uhrin vahingonkorvausvaatimuksiin. Koko tässä prosessissa on mukana myös edunvalvojan sijainen, jonka tehtäviin kuuluu alaikäisen edustaminen. Hän valvoo lapsen etua ja oikeutta tämän rikosasian esitutkinnassa, oikeudenkäynneissä ja korvausasioissa.
Edunvalvojan sijaisen hakemisprosessissa on ollut viime vuosiin asti monenlaista käytäntöä eri viranomaisissa. Esimerkiksi toinen huoltajavanhempi on voinut edustaa lasta toisen vanhemman ollessa epäiltynä, eikä mahdolliseen eturistiriitaan ole kiinnitetty huomiota tai sijaista haettu. Vuodesta 2009 alkaen tämä ei ole enää onnistunut, vaan Oulussa on sijaista haettu heti, jos joku huoltajista on ollut epäiltynä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että sijaisen määräämisprosessin kestäessä useamman kuukauden, on koko tutkinta voinut vaarantua sijaisen määräystä odotellessa. Käytännössä esitutkinnat onkin jouduttu suorittamaan ilman sijaisen läsnäoloa. Lapsen puhevallan käyttäminen hakeekin yhä uusia käytänteitä ja elää omaa murroskauttaan.
Tutkimuksen jatkotoimenpiteenä voisi viedä aihetta vielä eteenpäin ja syvemmälle haastattelemalla lisää aiheen parissa työskenteleviä ihmisiä. Myös eri paikkakuntien käytäntöjen vertailu olisi mielenkiintoinen.
Poliisin saatua ilmoituksen lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä, se aloittaa asiaan kuuluvan esitutkinnan. Rikosepäilyt ovat yleensä lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä, törkeää pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Mikäli epäiltynä on lapsen huoltaja, tekee poliisi ilmoituksen maistraattiin edunvalvojan sijaisen hankkimista varten, koska huoltaja ei voi edustaa samanaikaisesti itseään ja lasta. Maistraatti etsii sopivan sijaisen ja käräjäoikeus tekee päätöksen maistraatin hakemuksen perusteella. Sijainen on yleensä lakimies. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa kuullaan kaikkia asianosaisia ja muita asiasta jotain tietäviä. Tutkinnan valmistuttua tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyte nostetaan, tulee tapaus aikanaan käsittelyyn käräjäoikeuteen, jossa annetaan mahdolliset tuomiot syyllisille. Tuomioistuin ottaa kantaa myös uhrin vahingonkorvausvaatimuksiin. Koko tässä prosessissa on mukana myös edunvalvojan sijainen, jonka tehtäviin kuuluu alaikäisen edustaminen. Hän valvoo lapsen etua ja oikeutta tämän rikosasian esitutkinnassa, oikeudenkäynneissä ja korvausasioissa.
Edunvalvojan sijaisen hakemisprosessissa on ollut viime vuosiin asti monenlaista käytäntöä eri viranomaisissa. Esimerkiksi toinen huoltajavanhempi on voinut edustaa lasta toisen vanhemman ollessa epäiltynä, eikä mahdolliseen eturistiriitaan ole kiinnitetty huomiota tai sijaista haettu. Vuodesta 2009 alkaen tämä ei ole enää onnistunut, vaan Oulussa on sijaista haettu heti, jos joku huoltajista on ollut epäiltynä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että sijaisen määräämisprosessin kestäessä useamman kuukauden, on koko tutkinta voinut vaarantua sijaisen määräystä odotellessa. Käytännössä esitutkinnat onkin jouduttu suorittamaan ilman sijaisen läsnäoloa. Lapsen puhevallan käyttäminen hakeekin yhä uusia käytänteitä ja elää omaa murroskauttaan.
Tutkimuksen jatkotoimenpiteenä voisi viedä aihetta vielä eteenpäin ja syvemmälle haastattelemalla lisää aiheen parissa työskenteleviä ihmisiä. Myös eri paikkakuntien käytäntöjen vertailu olisi mielenkiintoinen.