KETTERÄKSI – ARVIOINTIMENETELMÄ 5–6- VUOTIAIDEN LASTEN KARKEAMOTORISTEN PERUSTAITOJEN LAADUN HAVAINNOINTIIN : Suunnattu päiväkotien kasvatushenkilöstön käyttöön kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden varhaisen tunnistamisen työvälineeksi
Herttuainen, Enni; Lankinen, Katariina (2009)
Herttuainen, Enni
Lankinen, Katariina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906163973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906163973
Tiivistelmä
Normaalin kehityksen myötä 5–6-vuotias on saavuttanut motoriset perustaidot, jotka koostuvat
tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaidoista. Motoristen perustaitojen tulisi olla 5–6-vuotiailla kehittyneessä
vaiheessa. Samanikäiset lapset eivät kuitenkaan aina ole samalla motorisella kehitysasteella,
sillä kehitys etenee yksilöllisesti. Viivästymiä kehityksessä esiintyykin noin kuudella
prosentilla lapsista. Tällöin puhutaan kehityksellisistä koordinaatiohäiriöistä, jotka tunnetaan
englannin kielessä nimellä Developmental Coordination Disorder (DCD).
Opinnäytetyö on osa vuonna 2007 käynnistynyttä CP-liiton Liiku, opi, osallistu -tutkimus- ja
kehittämisprojektia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää arviointimenetelmä 5–6-vuotiaille
lapsille, joilla on jo havaittu eriasteisia motoriikan pulmia. Arviointimenetelmä laadittiin karkeamotoristen
perustaitojen laadun havainnointiin ja suunnattiin päiväkotien kasvatushenkilöstön
käyttöön. Menetelmä luotiin myös kasvattajan työvälineeksi paljastamaan lapsen sen hetkisiä
karkeamotoriikan vahvuuksia ja mahdollisia kehitystarpeita.
KETTERÄKSI-arviointimenetelmään valittiin viisi karkeamotorista perustaitoa: juoksu, tasahyppy
eteenpäin, yhdellä jalalla seisominen, hernepussin kiinniotto ja pallon heitto. Kasvattajan
avuksi luotiin havainnointilomake, johon koottiin jokaisen taidon onnistumisen kannalta oleellisimmat
ydinkohdat. Arviointimenetelmän soveltuvuutta tullaan testaamaan kahdessa Jyväskylän
seudulla toimivassa päiväkodissa toimintaterapeuttiopiskelijoiden toimesta syksyllä 2009.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kehitykselliset koordinaatiohäiriöt vaikuttavat moniin kehityksen
osa-alueisiin, joten varhainen puuttuminen ja taitojen harjoittaminen ovat tärkeitä asioita
lapsuusiällä. Varhaiskasvatustyötä tekevät aikuiset ovat tärkeä osa lapsen kasvuympäristöä.
Heillä on täten hyvät mahdollisuudet havainnoida lapsen arkipäiväistä toimintaa ja puuttua mahdollisiin
kehityksen viiveisiin tai -pulmiin.
tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaidoista. Motoristen perustaitojen tulisi olla 5–6-vuotiailla kehittyneessä
vaiheessa. Samanikäiset lapset eivät kuitenkaan aina ole samalla motorisella kehitysasteella,
sillä kehitys etenee yksilöllisesti. Viivästymiä kehityksessä esiintyykin noin kuudella
prosentilla lapsista. Tällöin puhutaan kehityksellisistä koordinaatiohäiriöistä, jotka tunnetaan
englannin kielessä nimellä Developmental Coordination Disorder (DCD).
Opinnäytetyö on osa vuonna 2007 käynnistynyttä CP-liiton Liiku, opi, osallistu -tutkimus- ja
kehittämisprojektia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää arviointimenetelmä 5–6-vuotiaille
lapsille, joilla on jo havaittu eriasteisia motoriikan pulmia. Arviointimenetelmä laadittiin karkeamotoristen
perustaitojen laadun havainnointiin ja suunnattiin päiväkotien kasvatushenkilöstön
käyttöön. Menetelmä luotiin myös kasvattajan työvälineeksi paljastamaan lapsen sen hetkisiä
karkeamotoriikan vahvuuksia ja mahdollisia kehitystarpeita.
KETTERÄKSI-arviointimenetelmään valittiin viisi karkeamotorista perustaitoa: juoksu, tasahyppy
eteenpäin, yhdellä jalalla seisominen, hernepussin kiinniotto ja pallon heitto. Kasvattajan
avuksi luotiin havainnointilomake, johon koottiin jokaisen taidon onnistumisen kannalta oleellisimmat
ydinkohdat. Arviointimenetelmän soveltuvuutta tullaan testaamaan kahdessa Jyväskylän
seudulla toimivassa päiväkodissa toimintaterapeuttiopiskelijoiden toimesta syksyllä 2009.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kehitykselliset koordinaatiohäiriöt vaikuttavat moniin kehityksen
osa-alueisiin, joten varhainen puuttuminen ja taitojen harjoittaminen ovat tärkeitä asioita
lapsuusiällä. Varhaiskasvatustyötä tekevät aikuiset ovat tärkeä osa lapsen kasvuympäristöä.
Heillä on täten hyvät mahdollisuudet havainnoida lapsen arkipäiväistä toimintaa ja puuttua mahdollisiin
kehityksen viiveisiin tai -pulmiin.