”Minä itse, elämäni tärkein rooli” : Tyttöryhmä tutkimusmatkalla arjen selviytymistapojen ja kulttuurisen moninaisuuden maailmassa

Abstract

Toteutin opinnäytetyöni Havukosken nuorisotalolla. Ohjasin yhdessä nuorisotyöntekijän kanssa monikulttuurisen tyttöryhmän. Tarve ryhmälle oli noussut nuorisotalolta. Ohjasin yhdeksän toimintakertaa helmi- maaliskuussa 2006. Opinnäytetyöni oli luonteeltaan toiminnallinen. Opinnäyteprosessini koostui toimintakertojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.

Työn teoreettisena taustana toimi Ofra Ayalonin Basic ph, joka on kattava selitysmalli ihmisen selviytymiskeinoista. Ayalon jakaa ihmisen selviytymiskeinot kuuteen ulottuvuuteen: uskomuksiin ja arvoihin, tunteisiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mielikuvitukseen, kognitioihin ja fysiologiseen ulottuvuuteen. Kuvaan työni teoriassa nuoruutta ikävaiheena ja puhun identiteetistä, jonka kehittyminen on oleellista nuoruudessa. Vertaistuki ja nuoren omat elämänhallintakeinot ovat myös tärkeä osa monikulttuurisen nuoren hyvinvointia.

Toimintakerroilla tarkastelimme yhdessä erilaisia, tyttöjen toiveiden mukaan suunniteltuja teemoja: omia rooleja ja itseen kohdistuvia odotuksia, kulttuurien eroja, tulevaisuuteen liittyviä asioita sekä yksilöllisiä selviytymistapoja. Toimintaan mahtui monenlaisia tapoja toimia: muun muassa minäpuun piirtämistä, roolikartan tekemistä, tanssimista, musiikin kuuntelemista ja hauskan pitoa. Toiminnan ohessa keskustelimme ja pohdimme teemoihin liittyviä asioita.

Tavoitteenani oli suunnitella, ohjata ja arvioida toiminnallinen ryhmä. Halusin ohjata ryhmää dialogisesti ja innostavasti. Toiminnan tavoitteena oli, että ryhmäläiset tiedostaisivat yksilölliset tapansa selviytyä arjessaan ja, että he saisivat ja antaisivat ryhmässä vertaistukea. Arviointitapoina käytin osallistuvaa havainnointia, päiväkirjan pitämistä, toiminnan tuotoksia sekä alku ja loppukyselyitä.

Monikulttuurisesta tyttöryhmästä saamani palaute oli positiivista. Tytöt pitivät ryhmästä ja tavastani ohjata heitä. Ryhmän toiminta tuki ryhmäläisten välistä vertaistukea ja he tiedostivat toiminnan aikana omia selviytymistapojaan. Tytöt kokivat saaneensa ryhmässä ja sen jälkeen tukea toisiltaan. Ryhmän toiminta koettiin innostavana. Tytöt kokivat, että toiminta oli sellaista kuin he toivoivat ja odottivat.

"Myself, the most important role in my life" - Girl group on the expedition in the world of coping methods and multiplicity of cultures

My scholarly thesis took place at the Havukoski youth center. I was instructor together with the youth worker for a multicultural girl group. Demand for the group came up from the local youth center. We gathered 9 times between February and March on 2006 where I instructed different kind of activities for the girls. The thesis process consists of the planning of activities, implementation and evaluation of the results.

Theoretical background for the thesis was Ofra Ayalon’s Basic ph, which is compre-hensive explanation model of person’s coping methods. Ayalon divides person’s coping methods into six different dimensions: Belief, Affect, Social, Imagination, Cognition and Physical. In the theory part of my thesis I define youth as a phase of life and talk about how important part the youth is for the development of personal identity. Peer support and youth’s ways of keeping life under control have also very important role on the wel-fare of the multicultural youth.

In each workshop we had different kind of themes such as: own role in life, expecta-tions from outside, cultural differences, future related matters and individual coping methods. Workshops included different kind of activities such as: drawing a tree de-scribing yourself, making a role map, dancing, listening music and having a fun to-gether. During the activities we thought and discussed together about the themes.

I wanted to instruct workshops in dialogic and inspiring ways. The objective of the ac-tivities was that the members of the group would become aware of their individual ways of coping in everyday life and also to give peer support to each other. I evaluate the result by doing participatory observing, keeping diary, the outcome of the activities and initial and final questionnaire.

Feedback from the girls was very positive. They liked the workshops and the way I in-structed them. Activities generated peer support amongst the girls and they became aware of their own individual coping methods. Girls felt that they got support from each other in the group and also afterwards. They felt that the activities were just what they expected and hoped and they also felt it was very encouraging.