"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013":n rahoitus Keski-Suomen ELY-keskuksen toimialueen yrityksissä
Manninen, Anu (2011)
Manninen, Anu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717509
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite oli selvittää Keski-Suomen ELY-keskuksen toimialueen yrittäjille myönnetyn ”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013”:n rahoituksen vaikutuksia yritystoimintaan. Tutkimus suoritettiin kirjekyselynä, jonka vastausmääräksi tuli 138, eli 29 prosenttia lähetetyistä kirjeistä. Tulokset kirjattiin, käsiteltiin kuvioiksi ja taulukoiksi SPSS:n tilasto-ohjelmalla. EU:n muista jäsenmaista Ruotsi ja Ranska olivat mukana kehitysohjelmien toimintalinjojen vertailussa
Vastanneista yrittäjistä naisia oli 26,98 %. Vastauksia tuli 21 kunnasta, eniten Jämsästä, 12,12 %. Suurin osa vastaajista, 14,20 %, kertoi yrityksen toimialan liittyvän matkailuun tai pitopalveluun. Yrityksien yleisin juridinen muoto oli osakeyhtiö, 35,88 %. Puolet vastaajista kertoi suunnitelleensa investoinnin tekemistä, vaikka he eivät olisi saaneet tukirahoitusta. Eniten rahoitusta suunniteltiin käytettäväksi koneiden ja laitteiden investointiin, 30,46 %. Rahoituksen vaikutusta yritystoiminnan aloittamiseen koki 37,61 % vastaajista olevan välttämätön, ja rahoituksen vaikutus yrittäjän toimeentuloon koettiin olevan enemmän kuin melko tarpeellinen 45,60 prosentille vastaajista. Vastausmäärät kertoivat rahoituksella olevan positiivinen vaikutus yrityksiin.
Yrittäjistä 66,14 % kertoi ottavansa rahoitusta jatkossa, jos tukirahoituksia on saatavana. Keski-Suomen ELY-keskukselle annettiin yhteistyön toimivuudesta eniten arvosanaa 9, mikä oli 36,15 % vastanneista. Parannettavaa koettiin olevan hitaassa toiminnassa, 31,6 %. Tutkimuksessa selvisi, että vähäisestä kritiikistä huolimatta kehittämisohjelman toimivuus on hyvä. Vastaavia kyselytutkimuksia tulisi suorittaa jatkossakin, jotta ELY-keskus pystyisi hoitamaan tehtäviään hyvällä tasolla ja välittämään korjattavia asioita kehittämisohjelmien suunnittelijoille.
Vastanneista yrittäjistä naisia oli 26,98 %. Vastauksia tuli 21 kunnasta, eniten Jämsästä, 12,12 %. Suurin osa vastaajista, 14,20 %, kertoi yrityksen toimialan liittyvän matkailuun tai pitopalveluun. Yrityksien yleisin juridinen muoto oli osakeyhtiö, 35,88 %. Puolet vastaajista kertoi suunnitelleensa investoinnin tekemistä, vaikka he eivät olisi saaneet tukirahoitusta. Eniten rahoitusta suunniteltiin käytettäväksi koneiden ja laitteiden investointiin, 30,46 %. Rahoituksen vaikutusta yritystoiminnan aloittamiseen koki 37,61 % vastaajista olevan välttämätön, ja rahoituksen vaikutus yrittäjän toimeentuloon koettiin olevan enemmän kuin melko tarpeellinen 45,60 prosentille vastaajista. Vastausmäärät kertoivat rahoituksella olevan positiivinen vaikutus yrityksiin.
Yrittäjistä 66,14 % kertoi ottavansa rahoitusta jatkossa, jos tukirahoituksia on saatavana. Keski-Suomen ELY-keskukselle annettiin yhteistyön toimivuudesta eniten arvosanaa 9, mikä oli 36,15 % vastanneista. Parannettavaa koettiin olevan hitaassa toiminnassa, 31,6 %. Tutkimuksessa selvisi, että vähäisestä kritiikistä huolimatta kehittämisohjelman toimivuus on hyvä. Vastaavia kyselytutkimuksia tulisi suorittaa jatkossakin, jotta ELY-keskus pystyisi hoitamaan tehtäviään hyvällä tasolla ja välittämään korjattavia asioita kehittämisohjelmien suunnittelijoille.