Lasten kokemuksia aamu- ja iltapäivätoiminnasta
Tiira-Salonen, Jaana; Paloviita, Jaana (2011)
Tiira-Salonen, Jaana
Paloviita, Jaana
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315204
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Paloviita, Jaana & Tiira-Salonen, Jaana. Lasten kokemuksia aamu- ja iltapäivätoimin-nasta. Diak Pohjoinen, Oulu, syksy 2011. 56 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) /
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + las-tentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten kokemuksia Muhoksen kunnan järjestä-mästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja siihen liittyviä toiveita. Opinnäytetyön tavoitteena oli hyödyntää sen tuloksia toiminnan lapsilähtöisyyden kehittämiseen. Muhoksella toimintaa järjestetään kuudessa ryhmässä, joissa oli keväällä 2011 yhteensä 65 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin kuuluvat ensimmäisellä ja toisella luokalla olevat alakoulun oppilaat ja sen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aineisto kerättiin käyttäen teemahaastattelua ja eläytymismenetelmää. Aineistoa saatiin yhteensä kahdeksalta lapselta.
Tulosten mukaan lapset askartelivat, pelasivat, ulkoilivat ja leikkivät kavereiden kanssa. Lapset tekivät läksyjä ja söivät välipalaa. Levähtämiseen oli järjestetty mahdollisuus. Lasten mielestä parasta oli kavereiden kanssa leikkiminen. Lapset pitivät peleihin ja leikkeihin osallistuvista ohjaajista. Komentelevat ohjaajat koettiin tylsiksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö tuki lasten motorisia, sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.
Tulokset osoittivat lasten toivovan aamu- ja iltapäivätoimintaan tekemistä. Askartelua toivottiin olevan jopa nykyistä enemmän. Ohjaajien toivottiin tarvittaessa järjestävän ja keksivän tekemistä lasten puolesta. Välipalalle toivottiin terveellistä ja täyttävää ruokaa, mutta myös herkkuja. Tulosten perusteella lasten voidaan todeta olevan tyytyväisiä Muhoksen kunnan järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kysymällä lasten mielipiteitä toiminnan sisällöstä voidaan lisätä toiminnan lapsilähtöisyyttä ja lasten osallisuutta. Ajankohtaiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme lasten vertaissuhteiden tukemista aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
Asiasanat: aamupäivätoiminta, iltapäivätoiminta, lapsen kokemukset, vertaiset, leikki, keskilapsuus, kvalitatiivinen tutkimus
Paloviita, Jaana & Tiira-Salonen, Jaana. Lasten kokemuksia aamu- ja iltapäivätoimin-nasta. Diak Pohjoinen, Oulu, syksy 2011. 56 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) /
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + las-tentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten kokemuksia Muhoksen kunnan järjestä-mästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja siihen liittyviä toiveita. Opinnäytetyön tavoitteena oli hyödyntää sen tuloksia toiminnan lapsilähtöisyyden kehittämiseen. Muhoksella toimintaa järjestetään kuudessa ryhmässä, joissa oli keväällä 2011 yhteensä 65 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin kuuluvat ensimmäisellä ja toisella luokalla olevat alakoulun oppilaat ja sen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aineisto kerättiin käyttäen teemahaastattelua ja eläytymismenetelmää. Aineistoa saatiin yhteensä kahdeksalta lapselta.
Tulosten mukaan lapset askartelivat, pelasivat, ulkoilivat ja leikkivät kavereiden kanssa. Lapset tekivät läksyjä ja söivät välipalaa. Levähtämiseen oli järjestetty mahdollisuus. Lasten mielestä parasta oli kavereiden kanssa leikkiminen. Lapset pitivät peleihin ja leikkeihin osallistuvista ohjaajista. Komentelevat ohjaajat koettiin tylsiksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö tuki lasten motorisia, sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.
Tulokset osoittivat lasten toivovan aamu- ja iltapäivätoimintaan tekemistä. Askartelua toivottiin olevan jopa nykyistä enemmän. Ohjaajien toivottiin tarvittaessa järjestävän ja keksivän tekemistä lasten puolesta. Välipalalle toivottiin terveellistä ja täyttävää ruokaa, mutta myös herkkuja. Tulosten perusteella lasten voidaan todeta olevan tyytyväisiä Muhoksen kunnan järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kysymällä lasten mielipiteitä toiminnan sisällöstä voidaan lisätä toiminnan lapsilähtöisyyttä ja lasten osallisuutta. Ajankohtaiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme lasten vertaissuhteiden tukemista aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
Asiasanat: aamupäivätoiminta, iltapäivätoiminta, lapsen kokemukset, vertaiset, leikki, keskilapsuus, kvalitatiivinen tutkimus