How do chinese immigrants experience the Finnish health care system and does it meet their needs : in the metropolitan area in Finland
Löppönen, Esteri; Rissanen, Veera; Yliruokanen, Maarit (2011)
Löppönen, Esteri
Rissanen, Veera
Yliruokanen, Maarit
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216963
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli tutkia pääkaupunkiseudulla asuvien kiinalaisten maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisesta terveydenhuollosta ja vastaavatko tarjotut palvelut heidän tarpeitaan. Työmme on osa LOG-Sote – projektia (Lokaali ja Globaali kehitys sosiaali- ja terveysalalla), joka pyrkii parantamaan suomalaisia terveydenhuoltopalveluita maahanmuuttajaystävällisempään suuntaan. Eri kulttuureista täytyy hankkia tietoa, jotta voidaan parantaa kanssakäymistä asiakkaiden kanssa, jotka tulevat erilaisista sosiaalisista ja kulttuurillisista lähtökohdista. Kiinalaiset ovat viidenneksi suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa, eikä heidän kokemuksiaan suomalaisesta terveydenhuollosta ole tutkittu aiemmin.
Suoritimme neljätoista yksilöhaastattelua syys- lokakuussa 2011. Kaikki haastateltavat olivat pääkaupunkiseudulla asuvia kiinalaisia maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet eri syistä Suomeen vuosina 1989–2005. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Kysymykset olivat avoimia, jotta vastauksista saataisiin mahdollisimman paljon erilaista ja arvokasta tietoa, joka ei tarkoin määriteltyjen kysymysten kautta tulisi ilmi. Analysoimme saatua tietoa induktiivisella sisällön analyysilla.
Tuloksista huomattiin, että Suomessa tarjottavia terveyspalveluita arvostetaan ja että käytössä oleva järjestelmä on hyvä. Kiinalaiset luottavat suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan ammattitaitoon ja hoidon laatu on korkeatasoista. He myös kokevat olevansa tasa-arvoisia suomalaisten kanssa. Pieni osa haastateltavista kertoi, että hoitoon pääsy ja saatu hoito oli jopa parempaa maahanmuuttajille kuin suomalaisille. Kuitenkin suurin osa koki vaikeuksia hoitoon pääsyssä; he eivät ymmärtäneet miten suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä toimii, mistä hakea apua tai minne mennä. Kieli tuotti haastatelluille ongelmia hoitoon pääsyssä ja kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa. Suomalaisten vähäeleisyys koettiin heikkoutena. Vaikka kieli koettiin suurena vaikeutena, he mainitsivat suomalaisten olevan hyväsydämisiä ja avuliaita kielellisesti ongelmallisissa tilanteissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monikulttuurillista pätevyyttä pitäisi kartuttaa suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa, jotta maahanmuuttajien tarpeet osattaisiin huomioida tilanteen vaatimalla tavalla. Tietoa suomalaisesta terveydenhuollosta pitäisi tarjota eri kielillä, jotta hoitoon pääsy ja järjestelmän ymmärtäminen olisi maahanmuuttajille helpompaa. Terveydenhuollon ammattilaisten kannattaisi näyttää tunteensa kasvojen ilmeillä ja tervehtiä asiakkaita hymyillen.
Suoritimme neljätoista yksilöhaastattelua syys- lokakuussa 2011. Kaikki haastateltavat olivat pääkaupunkiseudulla asuvia kiinalaisia maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet eri syistä Suomeen vuosina 1989–2005. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Kysymykset olivat avoimia, jotta vastauksista saataisiin mahdollisimman paljon erilaista ja arvokasta tietoa, joka ei tarkoin määriteltyjen kysymysten kautta tulisi ilmi. Analysoimme saatua tietoa induktiivisella sisällön analyysilla.
Tuloksista huomattiin, että Suomessa tarjottavia terveyspalveluita arvostetaan ja että käytössä oleva järjestelmä on hyvä. Kiinalaiset luottavat suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan ammattitaitoon ja hoidon laatu on korkeatasoista. He myös kokevat olevansa tasa-arvoisia suomalaisten kanssa. Pieni osa haastateltavista kertoi, että hoitoon pääsy ja saatu hoito oli jopa parempaa maahanmuuttajille kuin suomalaisille. Kuitenkin suurin osa koki vaikeuksia hoitoon pääsyssä; he eivät ymmärtäneet miten suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä toimii, mistä hakea apua tai minne mennä. Kieli tuotti haastatelluille ongelmia hoitoon pääsyssä ja kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa. Suomalaisten vähäeleisyys koettiin heikkoutena. Vaikka kieli koettiin suurena vaikeutena, he mainitsivat suomalaisten olevan hyväsydämisiä ja avuliaita kielellisesti ongelmallisissa tilanteissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monikulttuurillista pätevyyttä pitäisi kartuttaa suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa, jotta maahanmuuttajien tarpeet osattaisiin huomioida tilanteen vaatimalla tavalla. Tietoa suomalaisesta terveydenhuollosta pitäisi tarjota eri kielillä, jotta hoitoon pääsy ja järjestelmän ymmärtäminen olisi maahanmuuttajille helpompaa. Terveydenhuollon ammattilaisten kannattaisi näyttää tunteensa kasvojen ilmeillä ja tervehtiä asiakkaita hymyillen.