Kauneudenhoitoalan korkeakoulututkinto Laurea-ammattikorkeakoulussa ja Academy of Cosmetics and Health Care –korkeakoulussa Puolassa
Krupka, Laura (2009)
Krupka, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062503
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli verrata Laurea-ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan koulutusohjelman opintoja vastaaviin opintoihin Academy of Cosmetics and Health Care -korkeakoulussa Puolassa. Työssä pyrittiin selvittämään opintojen yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Opetussuunnitelmien pohjalta tarkasteltiin opintokokonaisuuksien määrää ja sisältöjä sekä työssäoppimisen järjestämistä. Lisäksi työssä pohdittiin yhteistyönäkymiä ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia näiden korkeakoulujen välillä.
Selvitystyö toteutettiin haastattelujen ja kirjallisen aineiston avulla, analysoimalla opetussuunnitelmia ja havainnoimalla opetusympäristöjä. Aineisto koottiin Varsovassa toukokuussa 2008. Haastatteluihin vastasivat korkeakoulun rehtorit, opettajat ja opiskelijat.
Opetussuunnitelmien sisällöissä oli paljon yhteneväisyyksiä kurssisisältöjen suhteen, mutta myös eroja ilmeni. Vertailussa nousi olennaisimpana esiin kosmetiikan kemian opiskelun ja laboratoriotyöskentelyn määrälliset erot. Lisäksi eroja ilmeni työssäoppimisen järjestämisessä.
Työtä voidaan hyödyntää Suomessa kauneudenhoitoalan koulutusohjelman kehittämiseen ja kansainvälisen korkeakouluyhteistyön edistämiseen.
Selvitystyö toteutettiin haastattelujen ja kirjallisen aineiston avulla, analysoimalla opetussuunnitelmia ja havainnoimalla opetusympäristöjä. Aineisto koottiin Varsovassa toukokuussa 2008. Haastatteluihin vastasivat korkeakoulun rehtorit, opettajat ja opiskelijat.
Opetussuunnitelmien sisällöissä oli paljon yhteneväisyyksiä kurssisisältöjen suhteen, mutta myös eroja ilmeni. Vertailussa nousi olennaisimpana esiin kosmetiikan kemian opiskelun ja laboratoriotyöskentelyn määrälliset erot. Lisäksi eroja ilmeni työssäoppimisen järjestämisessä.
Työtä voidaan hyödyntää Suomessa kauneudenhoitoalan koulutusohjelman kehittämiseen ja kansainvälisen korkeakouluyhteistyön edistämiseen.