8.–9.-LUOKKALAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVIEN NUORTEN KÄYNNIT KOULUTERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA
Malesevic, Ruut; Torkkeli, Jasmin (2021)
Malesevic, Ruut
Torkkeli, Jasmin
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101291712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101291712
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2019 vastausten perusteella 8.- ja 9.-luokkalaisten päihteidenkäyttöä ja sitä, onko päihteidenkäytöllä yhteyttä käynteihin kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko päihteitä käyttävä nuori kokenut saavansa apua kouluterveydenhoitajalta.
Tässä opinnäytetyössä vastaamme tutkimuskysymykseen ”Millaista 8.–9.-luokkalaisten päihteidenkäyttö on Kouluterveyskyselyn 2019 perusteella?”. Tähän kysymykseen saimme vastauksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilastokuutio-palvelun avulla, johon on kerättynä vastaukset Kouluterveyskyselyistä.
Kahteen muuhun tutkimuskysymykseen ”Miten päihteitä käyttävien nuorten käyntimäärät kouluterveydenhoitajan luona eroavat päihteettömien nuorten käyntimääriin verrattuna?” sekä ”Miten päihteitä käyttävien nuorten kokemukset avunsaannista kouluterveydenhoitajalta eroaa päihteettömien nuorten kokemuksista?” saimme vastaukset käyttäen SPSS-ohjelmaa. Tätä varten teimme myös ristiintaulukoinnit. Ristiintaulukointia varten Kouluterveyskyselyn 2019 vastaajat jaettiin päihteettömiin ja päihteitä käyttäviin. Lisäksi tarkasteltiin niitä vastaajia, jotka ilmoittivat käyttävänsä päihteitä useammin, kuten viikoittain tai päivittäin. Myös päihteet jaettiin omiin ryhmiinsä, joita olivat tupakkatuotteet ja sähkötupakka, alkoholi sekä huumausaineet. Niin käynneistä kouluterveydenhoitajalla kuin avun ja tuen saannista tehtiin omat taulukot. Ristiintaulukoinnin avulla verrattiin päihteitä käyttävien ja päihteettömien käyntejä kouluterveydenhoitajalla ja kokemusta avunsaannista.
Tulosten perusteella päihteidenkäyttö yläasteikäisten keskuudessa ei ole harvinaista. Lähes puolet nuorista vastasivat kokeilleensa jotain päihdettä vähintään kerran. Näyttää myös siltä, että päihteitä käyttävät nuoret käyvät päihteettömiä nuoria useammin kouluterveydenhoitajan luona. Päihteitä käyttävät nuoret myös kokivat päihteettömiä useammin, etteivät ole saaneet apua ja tukea kouluterveydenhoitajalta, vaikka olisivat sitä tarvinneet. Tulosten perusteella viikoittain tai päivittäin päihteitä käyttävät nuoret kävivät terveydenhoitajan luona kaikkein useimmin. Päihteettömät nuoret olivat päihteitä käyttäviä harvemmin ilmoittaneet tarvinneensa terveydenhoitajan apua ja tukea. The base of this study is the Finnish institute of health and welfare’s School Health Promotion study 2019. This thesis aims to answer questions: How are junior high schoolers using substances based on the School Health Promotion study 2019? Has a teenager who uses substances visited the school nurse’s office? Has a teenager who uses substances gotten help and support from the school nurse?
The data was analyzed using the SPSS-program and Tilastokuutio, a site presenting data from a few previous years collected with the Finnish institute of health and welfare’s School Health Promotion studies. After this, the data was analyzed using cross-tabulation. For the cross tabs, the teenagers were divided into groups of sober, as the ones who have not used substances, and to substance-using ones. The substance-using teenagers were further divided into three different groups according to different substances: tobacco, alcohol and marihuana and other drugs.
According to the School Health Promotion study 2019, substance use among teenagers is not rare. Nearly half of the junior high schoolers have admitted to using some substance at least once. It would also appear that substance-using teenagers visit the school nurse’s office more often compared to sober teens and they also answered more often than sober teens that they got help and support from the school nurse. At the same time, it is apparent that teenagers who admitted to substance use have not gotten help even if they would have needed it and have not gotten to the school nurse’s office even though they have tried to.
Tässä opinnäytetyössä vastaamme tutkimuskysymykseen ”Millaista 8.–9.-luokkalaisten päihteidenkäyttö on Kouluterveyskyselyn 2019 perusteella?”. Tähän kysymykseen saimme vastauksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilastokuutio-palvelun avulla, johon on kerättynä vastaukset Kouluterveyskyselyistä.
Kahteen muuhun tutkimuskysymykseen ”Miten päihteitä käyttävien nuorten käyntimäärät kouluterveydenhoitajan luona eroavat päihteettömien nuorten käyntimääriin verrattuna?” sekä ”Miten päihteitä käyttävien nuorten kokemukset avunsaannista kouluterveydenhoitajalta eroaa päihteettömien nuorten kokemuksista?” saimme vastaukset käyttäen SPSS-ohjelmaa. Tätä varten teimme myös ristiintaulukoinnit. Ristiintaulukointia varten Kouluterveyskyselyn 2019 vastaajat jaettiin päihteettömiin ja päihteitä käyttäviin. Lisäksi tarkasteltiin niitä vastaajia, jotka ilmoittivat käyttävänsä päihteitä useammin, kuten viikoittain tai päivittäin. Myös päihteet jaettiin omiin ryhmiinsä, joita olivat tupakkatuotteet ja sähkötupakka, alkoholi sekä huumausaineet. Niin käynneistä kouluterveydenhoitajalla kuin avun ja tuen saannista tehtiin omat taulukot. Ristiintaulukoinnin avulla verrattiin päihteitä käyttävien ja päihteettömien käyntejä kouluterveydenhoitajalla ja kokemusta avunsaannista.
Tulosten perusteella päihteidenkäyttö yläasteikäisten keskuudessa ei ole harvinaista. Lähes puolet nuorista vastasivat kokeilleensa jotain päihdettä vähintään kerran. Näyttää myös siltä, että päihteitä käyttävät nuoret käyvät päihteettömiä nuoria useammin kouluterveydenhoitajan luona. Päihteitä käyttävät nuoret myös kokivat päihteettömiä useammin, etteivät ole saaneet apua ja tukea kouluterveydenhoitajalta, vaikka olisivat sitä tarvinneet. Tulosten perusteella viikoittain tai päivittäin päihteitä käyttävät nuoret kävivät terveydenhoitajan luona kaikkein useimmin. Päihteettömät nuoret olivat päihteitä käyttäviä harvemmin ilmoittaneet tarvinneensa terveydenhoitajan apua ja tukea.
The data was analyzed using the SPSS-program and Tilastokuutio, a site presenting data from a few previous years collected with the Finnish institute of health and welfare’s School Health Promotion studies. After this, the data was analyzed using cross-tabulation. For the cross tabs, the teenagers were divided into groups of sober, as the ones who have not used substances, and to substance-using ones. The substance-using teenagers were further divided into three different groups according to different substances: tobacco, alcohol and marihuana and other drugs.
According to the School Health Promotion study 2019, substance use among teenagers is not rare. Nearly half of the junior high schoolers have admitted to using some substance at least once. It would also appear that substance-using teenagers visit the school nurse’s office more often compared to sober teens and they also answered more often than sober teens that they got help and support from the school nurse. At the same time, it is apparent that teenagers who admitted to substance use have not gotten help even if they would have needed it and have not gotten to the school nurse’s office even though they have tried to.