Sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin osastoissa
Asula, Nea (2021)
Asula, Nea
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011780
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sukupolvien välistä vuorovaikutusta Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin osastoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa järjestötoiminnassa ja auttaa järjestötoiminnassa mukana olevia henkilöitä havaitsemaan, tunnistamaan ja tunnustamaan eri sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vahvuuksia, haasteita ja ominaispiirteitä.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistotriangulaatiota. Tutkimuksessa on hyödynnetty laadullista ja määrällistä aineistoa, joka koostuu ensisijaisesti kyselylomakkeiden vastauksista ja toissijaisesti puhelinkeskustelujen aikana tekemistäni muistiinpanoista. Kaksi erilaista kyselylomaketta lähetettiin Helsingin ja Uudenmaan piirin alueen 48 osastoon syksyllä 2020. Kyselyihin vastasivat vanhemmat ja nuoremmat vapaaehtoistoimijat. Puolistrukturoituihin kyselylomakkeisiin vastasi yhteensä 44 eri-ikäistä henkilöä. Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä kokee yhteishengen olevan hyvä vanhempien ja nuorempien vapaaehtoistoimijoiden välillä, mutta yhteishenki koettiin osittain epätasapainoiseksi nuorten vähäisyyden vuoksi. Sukupolvien välisen kuilun nähtiin aiheuttavan haasteita eri sukupolvien väliseen yhteistoimintaan. Koettiin, että kaikki iäkkäät eivät ymmärrä nuorten nykyaikaisia ajatuksia ja ehdotuksia.
Haasteellista sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamisessa
osastojen toiminnassa on, että kaikissa tarkastelussa mukana olleista osastoista ei ole nuoria vapaaehtoisia mukana toiminnassa. Ne osastot, joissa nuoria on ollut mukana tai on mukana edelleen, tulisi kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen toimivuuteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että osastojen viestintää nuorille nuorten omien kanavien kautta tulisi parantaa, mikäli nuoria halutaan mukaan toimintaan. Asiaa voisi auttaa, jos nuoria osallistettaisiin enemmän mukaan osastojen viestintään.
Suomen Punaisen Ristin lisäksi tutkimusaihe on ajankohtainen myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Molemmat organisaatiot ovat viime aikoina kärsineet nuorten jäsenten kadosta. Sukupolvien välinen vuorovaikutus ja vuorovaikutuksen parantaminen kansalaisjärjestössä on monisyinen ilmiö, johon tarvitaan lisää tutkimusta. Eri toimijoiden tulee tukea nuorten osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia, jotta nuoremmat sukupolvet pystyisivät vaikuttamaan heitä
koskevassa päätöksenteossa. Nuorille tulisi taata tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kansalaisyhteiskunnassa. This thesis is about interactions between generations. Its purpose is to produce more information on how intergenerational interaction can be improved in the Finnish Red Cross Helsinki and Uusimaa district and to help the participants to recognize and acknowledge the features, strengths and challenges involved. In order to be able to answer the research question, material had to be collected from each Helsinki and Uusimaa district local branch. The data was collected by using the Webropol 3.0 surveys program.
Mixed method research was used in this thesis. The data was collected by using questionnaires composed of both qualitative and quantitative questions which were supplemented with phone interviews. The questionnaires were made in two variations based on the participants’ ages and sent to each of the 48 local branches in autumn 2020. A total of 44 replies were received. The majority of the participants felt the team spirit was good while some of them felt it was unbalanced because the lack of younger volunteers. The challenges caused by the age gap were noticed in intergenerational collaborations as elder volunteers had difficulties comprehending more modern suggestions and thoughts of the youth.
A particular challenge for improving the intergenerational interaction is that many branches lack young volunteers. The branches that have or have had young volunteers should pay attention to the functionality of the interactions. A conclusion that could be drawn is that branches should improve their communication in channels popular with the youth, if they wish to have more youth involvement. The situation could be helped if more young people were included in the branch communications.
In addition to the Finnish Red Cross this topic is current for the Finnish Evangelic Lutheran Church. Both organisations have suffered from an exodus of younger members. The improvement of intergenerational interactions is a multifaceted phenomenon that requires further study. Various actors should support youth involvement and opportunities in decision making affecting themselves. The youth should have an equal opportunity to participate and influence in the civil society.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistotriangulaatiota. Tutkimuksessa on hyödynnetty laadullista ja määrällistä aineistoa, joka koostuu ensisijaisesti kyselylomakkeiden vastauksista ja toissijaisesti puhelinkeskustelujen aikana tekemistäni muistiinpanoista. Kaksi erilaista kyselylomaketta lähetettiin Helsingin ja Uudenmaan piirin alueen 48 osastoon syksyllä 2020. Kyselyihin vastasivat vanhemmat ja nuoremmat vapaaehtoistoimijat. Puolistrukturoituihin kyselylomakkeisiin vastasi yhteensä 44 eri-ikäistä henkilöä. Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä kokee yhteishengen olevan hyvä vanhempien ja nuorempien vapaaehtoistoimijoiden välillä, mutta yhteishenki koettiin osittain epätasapainoiseksi nuorten vähäisyyden vuoksi. Sukupolvien välisen kuilun nähtiin aiheuttavan haasteita eri sukupolvien väliseen yhteistoimintaan. Koettiin, että kaikki iäkkäät eivät ymmärrä nuorten nykyaikaisia ajatuksia ja ehdotuksia.
Haasteellista sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamisessa
osastojen toiminnassa on, että kaikissa tarkastelussa mukana olleista osastoista ei ole nuoria vapaaehtoisia mukana toiminnassa. Ne osastot, joissa nuoria on ollut mukana tai on mukana edelleen, tulisi kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen toimivuuteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että osastojen viestintää nuorille nuorten omien kanavien kautta tulisi parantaa, mikäli nuoria halutaan mukaan toimintaan. Asiaa voisi auttaa, jos nuoria osallistettaisiin enemmän mukaan osastojen viestintään.
Suomen Punaisen Ristin lisäksi tutkimusaihe on ajankohtainen myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Molemmat organisaatiot ovat viime aikoina kärsineet nuorten jäsenten kadosta. Sukupolvien välinen vuorovaikutus ja vuorovaikutuksen parantaminen kansalaisjärjestössä on monisyinen ilmiö, johon tarvitaan lisää tutkimusta. Eri toimijoiden tulee tukea nuorten osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia, jotta nuoremmat sukupolvet pystyisivät vaikuttamaan heitä
koskevassa päätöksenteossa. Nuorille tulisi taata tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kansalaisyhteiskunnassa.
Mixed method research was used in this thesis. The data was collected by using questionnaires composed of both qualitative and quantitative questions which were supplemented with phone interviews. The questionnaires were made in two variations based on the participants’ ages and sent to each of the 48 local branches in autumn 2020. A total of 44 replies were received. The majority of the participants felt the team spirit was good while some of them felt it was unbalanced because the lack of younger volunteers. The challenges caused by the age gap were noticed in intergenerational collaborations as elder volunteers had difficulties comprehending more modern suggestions and thoughts of the youth.
A particular challenge for improving the intergenerational interaction is that many branches lack young volunteers. The branches that have or have had young volunteers should pay attention to the functionality of the interactions. A conclusion that could be drawn is that branches should improve their communication in channels popular with the youth, if they wish to have more youth involvement. The situation could be helped if more young people were included in the branch communications.
In addition to the Finnish Red Cross this topic is current for the Finnish Evangelic Lutheran Church. Both organisations have suffered from an exodus of younger members. The improvement of intergenerational interactions is a multifaceted phenomenon that requires further study. Various actors should support youth involvement and opportunities in decision making affecting themselves. The youth should have an equal opportunity to participate and influence in the civil society.