Vanhusten hyvinvointipalveluiden tuottaminen
Lenkkeri, Eija (2009)
Lenkkeri, Eija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272191
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, miten ja millaisella osaamisella vanhusten tarvitsemia hyvinvointipalveluja tuotetaan nyt ja miten niitä pitäisi tuottaa tulevaisuudessa.
Kysely toteutettiin sähköisesti keväällä 2008 ja lähetettiin palvelutaloihin, hoivakoteihin, vanhainkoteihin ja kotihoitotoimistoihin pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Kyselyyn vastasi 76 vastaajaa, ja vastausprosentti oli18.
Vastaajien henkilöstön eläkkeelle siirtyminen on nousujohteista, ja henkilöstön rekry-tointitarve kasvaa samassa suhteessa. Henkilöstöstä suurin osa on saanut sairaanhoi-tajan tai lähihoitajan koulutuksen, ja osalla henkilöstöstä on ravitsemis- tai talousalan koulutus. Palveluina tarjotaan muun muassa asumis-, hoito-, siivous- ja asiointipalvelu-ja, ja suurimmalla osalla vastaajista näitä palveluja tuottavat lähihoitajakoulutuksen saa- neet henkilöt. Vastauksena kyselyn ydinkysymykseen, mistä henkilökuntaa vanhustyö-hön, ei voi antaa tyhjentävää vastausta. Vanhuspalveluissa tulee miettiä uudelleen työt ja niiden tekijät sekä vaatimukset henkilöstön koulutukselle. Työprosessit olisi mietittävä uudelleen, ja henkilöstön osaamiseen työn vaatimusten kannalta tulisi kiinnittää huo-miota entistä enemmän.
Tulevaisuudessa on kaksi suuntaa: joko eriytetään toiminnot toisistaan tai koulutetaan moniosaajia erilaisiin työtehtäviin. Tukipalveluiden, kuten siivouksen, kauppapalvelui-den, ateriapalveluiden ja tekstiilihuollon, ulkoistaminen palvelutaloissa voisi olla myös yksi vaihtoehto, jolloin palvelutalot keskittyisivät ydinpalvelun tuottamiseen eli asumis-palveluihin ja hoivapalveluihin.
Kysely toteutettiin sähköisesti keväällä 2008 ja lähetettiin palvelutaloihin, hoivakoteihin, vanhainkoteihin ja kotihoitotoimistoihin pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Kyselyyn vastasi 76 vastaajaa, ja vastausprosentti oli18.
Vastaajien henkilöstön eläkkeelle siirtyminen on nousujohteista, ja henkilöstön rekry-tointitarve kasvaa samassa suhteessa. Henkilöstöstä suurin osa on saanut sairaanhoi-tajan tai lähihoitajan koulutuksen, ja osalla henkilöstöstä on ravitsemis- tai talousalan koulutus. Palveluina tarjotaan muun muassa asumis-, hoito-, siivous- ja asiointipalvelu-ja, ja suurimmalla osalla vastaajista näitä palveluja tuottavat lähihoitajakoulutuksen saa- neet henkilöt. Vastauksena kyselyn ydinkysymykseen, mistä henkilökuntaa vanhustyö-hön, ei voi antaa tyhjentävää vastausta. Vanhuspalveluissa tulee miettiä uudelleen työt ja niiden tekijät sekä vaatimukset henkilöstön koulutukselle. Työprosessit olisi mietittävä uudelleen, ja henkilöstön osaamiseen työn vaatimusten kannalta tulisi kiinnittää huo-miota entistä enemmän.
Tulevaisuudessa on kaksi suuntaa: joko eriytetään toiminnot toisistaan tai koulutetaan moniosaajia erilaisiin työtehtäviin. Tukipalveluiden, kuten siivouksen, kauppapalvelui-den, ateriapalveluiden ja tekstiilihuollon, ulkoistaminen palvelutaloissa voisi olla myös yksi vaihtoehto, jolloin palvelutalot keskittyisivät ydinpalvelun tuottamiseen eli asumis-palveluihin ja hoivapalveluihin.