Syrjäytystestin kehitys ja analyysitarkkuuden parantaminen
Sarkki, Siiri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011763
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kehittää Drum DisplacerTM -pesuria eli DD-pesuria mallintavaa syrjäytystestiä pyrkimyksenä saada analyysitarkkuutta parannettua ja lisättyä uusia ominaisuuksia analyysiin.
Kirjallisuusosassa perehdyttiin massan pesuun, sen periaatteisiin ja sen sijaintiin kuitulinjalla. Työssä keskityttiin DD-pesuriin, jonka toimintaperiaate on syrjäytyspesu. Pesurista käytiin toimintaperiaatteen lisäksi rakenne ja pesuun vaikuttavat tekijät.
Syrjäytyspesussa kyse on sellumassan suotautuvuudesta, jonka teoriaan kirjallisuusosiossa syvennyttiin. Suotautuvuus on erilaista aineilla, jotka puristuvat kasaan ja kokoonpuristumattomilla aineilla. Sellumassa on kokoonpuristuvaa ja sen suotautumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila, viskositeetti, kuitumateriaali, massan käsittely, paine-ero, pH ja ilman määrä.
Syrjäytystesti on yksinkertainen testi, jossa massanäytteen läpi pakotetaan paine-eron vallitessa syrjäytyspesunestettä. Syrjäytysnesteen virtausnopeus mitataan ja keskimääräinen
syrjäytysnopeus lasketaan massakakun sakeuden ja virtauksen perusteella. Tämän lisäksi testistä on aiemmin saatu tuloksena syrjäytysnopeuden lisäksi se, mille tasolle massakakku painuu testin aikana.
Kokeellisessa osiossa pyrittiin kehittämään analyysia niin, että siitä on havaittavissa, miten nopeasti massa painuu kasaan ja palautuu testin jälkeen. Painumisen havaitsemista saatiin selkeytettyä videokuvan ja merkkien ansiosta, mutta palautumisen osalta selkeitä rinnakkaisia tuloksia ei saatu. Kokeita tehtiin neljällä eri sellumassalla kolmella eri sakeudella (10 %, 12 % ja 14 %) ja paine-eroilla 40 kPa ja 80 kPa.
Kirjallisuusosassa perehdyttiin massan pesuun, sen periaatteisiin ja sen sijaintiin kuitulinjalla. Työssä keskityttiin DD-pesuriin, jonka toimintaperiaate on syrjäytyspesu. Pesurista käytiin toimintaperiaatteen lisäksi rakenne ja pesuun vaikuttavat tekijät.
Syrjäytyspesussa kyse on sellumassan suotautuvuudesta, jonka teoriaan kirjallisuusosiossa syvennyttiin. Suotautuvuus on erilaista aineilla, jotka puristuvat kasaan ja kokoonpuristumattomilla aineilla. Sellumassa on kokoonpuristuvaa ja sen suotautumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila, viskositeetti, kuitumateriaali, massan käsittely, paine-ero, pH ja ilman määrä.
Syrjäytystesti on yksinkertainen testi, jossa massanäytteen läpi pakotetaan paine-eron vallitessa syrjäytyspesunestettä. Syrjäytysnesteen virtausnopeus mitataan ja keskimääräinen
syrjäytysnopeus lasketaan massakakun sakeuden ja virtauksen perusteella. Tämän lisäksi testistä on aiemmin saatu tuloksena syrjäytysnopeuden lisäksi se, mille tasolle massakakku painuu testin aikana.
Kokeellisessa osiossa pyrittiin kehittämään analyysia niin, että siitä on havaittavissa, miten nopeasti massa painuu kasaan ja palautuu testin jälkeen. Painumisen havaitsemista saatiin selkeytettyä videokuvan ja merkkien ansiosta, mutta palautumisen osalta selkeitä rinnakkaisia tuloksia ei saatu. Kokeita tehtiin neljällä eri sellumassalla kolmella eri sakeudella (10 %, 12 % ja 14 %) ja paine-eroilla 40 kPa ja 80 kPa.