Vetovoimaisuutta onnistuneella rekrytoinnilla : Z-sukupolven kokemuksia kotihoidosta
Hartikainen, Kirsi (2020)
Hartikainen, Kirsi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101281655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101281655
Tiivistelmä
Ikääntyneiden palveluiden kotihoito tarvitsee lisää henkilöstöä eläköityvien lähihoitajien tilalle, mutta nuoret eivät hakeudu kotihoidon rekrytointeihin. Suomalaisen työelämätutkimuksen mukaan tällä hetkellä nuorin työelämässä oleva sukupolvi on syntynyt vuonna 1991 ja sen jälkeen. Heitä kutsutaan z-sukupolveksi, joka rekrytointitutkimusten mukaan vaatii työnantajalta erilaista toimintatapaa verrattuna aikaisempiin sukupolviin. He toivovat henkilökohtaista arvostavaa viestintää ja suoraa palautetta toiminnastaan. Rekrytoijalta he arvostavat oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, mitkä kotihoidon rekrytoinnin kohtaamistilanteet vaikuttavat z-sukupolven (vuonna 2019 alle 29-vuotiaiden) työnhakijakokemukseen ja miten rekrytoinnin kohtaamistilanteita pitäisi z-sukupolven työnhakijoiden mielestä kehittää, jotta niistä jäisi z-sukupolven työnhakijalle positiivinen mielikuva ja edistäisi kotihoidon työhön hakeutumista. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin keräämällä aineisto kolmivaiheisesti. Aineiston hankintaan osallistui kolmetoista Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten ikääntyneiden palveluiden kotihoidon z-sukupolven työntekijää.
Ensimmäisessä vaiheessa kotihoidon z-sukupolven työntekijät vastasivat kertomuksilla, minkälaisia mielikuvia ja kokemuksia heillä oli kotihoidon rekrytoinneista. Vastausten perusteella saatiin selville merkitykselliset rekrytoinnin kohtaamispisteet, jotka olivat ennen haastattelua tapahtuva toiminta, haastattelussa tapahtuva toiminta ja haastattelun jälkeinen toiminta. Toinen aineiston keräämisen vaihe toteutettiin työpajassa, jossa selvitettiin dialogisella teemahaastattelulla kotihoidon z-sukupolven työntekijöiden kokemuksia rekrytointiin liittyvistä kohtaamistilanteista. Työnhakijakokemus muodostui rekrytoijan vuorovaikutusosaamisesta, tiedonvaihdannasta ja palautteen antamisesta eli rekrytoijan viestinnästä.
Kolmas aineiston keräämisen vaihe toteutettiin dialogisella sisärinki/ulkorinki-keskustelulla, jossa muodostettiin kotihoidon z-sukupolven rekrytoinnin kehittämisehdotus. Kehittämisehdotuksissa korostuivat rekrytoinnin aikatauluista tiedottaminen, henkilökohtainen rekrytoijan ja työnhakijan kohtaaminen, palautteen antaminen sekä perehdyttäminen osana rekrytointia. Kehittämisehdotukset olivat yksittäisen kotihoidon z-sukupolven lähihoitajien rekrytointikokemuksiin perustuvia, mutta silti konkreettiset ehdotukset ovat hyödynnettävissä myös muihin vastaaviin organisaatioihin. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan rekrytoijan viestintäosaamisen vahvistaminen z-sukupolven arvoja ja toimintatapoja vastaavaksi muodostaa kotihoidon z-sukupolven työnhakijalle rekrytoinnista positiivisen mielikuvan.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, mitkä kotihoidon rekrytoinnin kohtaamistilanteet vaikuttavat z-sukupolven (vuonna 2019 alle 29-vuotiaiden) työnhakijakokemukseen ja miten rekrytoinnin kohtaamistilanteita pitäisi z-sukupolven työnhakijoiden mielestä kehittää, jotta niistä jäisi z-sukupolven työnhakijalle positiivinen mielikuva ja edistäisi kotihoidon työhön hakeutumista. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin keräämällä aineisto kolmivaiheisesti. Aineiston hankintaan osallistui kolmetoista Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten ikääntyneiden palveluiden kotihoidon z-sukupolven työntekijää.
Ensimmäisessä vaiheessa kotihoidon z-sukupolven työntekijät vastasivat kertomuksilla, minkälaisia mielikuvia ja kokemuksia heillä oli kotihoidon rekrytoinneista. Vastausten perusteella saatiin selville merkitykselliset rekrytoinnin kohtaamispisteet, jotka olivat ennen haastattelua tapahtuva toiminta, haastattelussa tapahtuva toiminta ja haastattelun jälkeinen toiminta. Toinen aineiston keräämisen vaihe toteutettiin työpajassa, jossa selvitettiin dialogisella teemahaastattelulla kotihoidon z-sukupolven työntekijöiden kokemuksia rekrytointiin liittyvistä kohtaamistilanteista. Työnhakijakokemus muodostui rekrytoijan vuorovaikutusosaamisesta, tiedonvaihdannasta ja palautteen antamisesta eli rekrytoijan viestinnästä.
Kolmas aineiston keräämisen vaihe toteutettiin dialogisella sisärinki/ulkorinki-keskustelulla, jossa muodostettiin kotihoidon z-sukupolven rekrytoinnin kehittämisehdotus. Kehittämisehdotuksissa korostuivat rekrytoinnin aikatauluista tiedottaminen, henkilökohtainen rekrytoijan ja työnhakijan kohtaaminen, palautteen antaminen sekä perehdyttäminen osana rekrytointia. Kehittämisehdotukset olivat yksittäisen kotihoidon z-sukupolven lähihoitajien rekrytointikokemuksiin perustuvia, mutta silti konkreettiset ehdotukset ovat hyödynnettävissä myös muihin vastaaviin organisaatioihin. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan rekrytoijan viestintäosaamisen vahvistaminen z-sukupolven arvoja ja toimintatapoja vastaavaksi muodostaa kotihoidon z-sukupolven työnhakijalle rekrytoinnista positiivisen mielikuvan.