Nuorten miesten sosiaalinen hyvinvointi
Lappalainen, Elina; Thomasson, Jenna (2020)
Lappalainen, Elina
Thomasson, Jenna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261535
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 15–29-vuotiaiden nuorten miesten kokemuksia sosiaalisesta hyvinvoinnista. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta nuorten miesten ajatusmaailmasta liittyen sosiaaliseen hyvinvointiin tukemaan terveydenhoitajan työtä. Työ on tehty pohjautuen vuonna 2016-2018 toteutetun Matti – Miesten matkat työhön -hankkeen aikana kerättyyn valmiiseen haastatteluaineistoon. Hankkeessa haastateltiin 27 nuorta miestä.
Tämän opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalisen hyvinvoinnin, sosiaalisen osallisuuden sekä syrjäytymisen käsitteet. Sosiaalinen hyvinvointi luetaan yhdeksi kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueeksi. Sosiaalinen hyvinvointi pitää sisällään sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyyden sekä yksilön kokemuksen onnellisuudesta. Sosiaaliseen osallisuuteen voidaan lukea kuuluvaksi ryhmään kuulumisen kokemuksen lisäksi myös yksilön mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä kuulluksi tuleminen.
Työ on toteutettu laadullisen tutkimuksen sisällön analyysilla keräämällä valmiista haastatteluaineistoista nuorten miesten kokemuksia sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä sen osa-alueista vastaten neljään tutkimuskysymykseemme. Sisällönanalyysin pohjalta loimme kuvauksen nuorten miesten sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä pohdimme siihen vaikuttavia seikkoja sekä keinoja sen edistämiseen.
Nuorten miesten kokemukset osallisuudesta olivat pääsääntöisesti koettu työpajoilla tai omissa harrastuksissa. Tärkeimmät sosiaaliset kontaktit olivat lähes poikkeuksetta nuorten miesten oma perhe sekä ystäväpiiri. Sosiaalisten suhteiden puutteellisuudesta ei haastatteluaineistojen perusteella ole viitteitä. Nuoret miehet kuvaavat hyvinvoinnin tekijöiksi muun muassa tukiverkoston ympärillä ja mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen. Omaan elämäänsä nuoret kokivat kaiken kaikkiaan pystyvänsä vaikuttamaan hyvin. Omaan elämäänsä vaikuttamiseen negatiivisesti vaikutti muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelko ja aiemmin koetut kiusaamiskokemukset.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että nuoret miehet pääsevät erilaisiin tukipalveluihin matalalla kynnyksellä. Tärkeää on myös puuttua ajoissa heidän elämänkulussaan tapahtuviin vastoinkäymisiin sekä reagoida ongelmakohtiin.
Tämän opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalisen hyvinvoinnin, sosiaalisen osallisuuden sekä syrjäytymisen käsitteet. Sosiaalinen hyvinvointi luetaan yhdeksi kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueeksi. Sosiaalinen hyvinvointi pitää sisällään sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyyden sekä yksilön kokemuksen onnellisuudesta. Sosiaaliseen osallisuuteen voidaan lukea kuuluvaksi ryhmään kuulumisen kokemuksen lisäksi myös yksilön mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä kuulluksi tuleminen.
Työ on toteutettu laadullisen tutkimuksen sisällön analyysilla keräämällä valmiista haastatteluaineistoista nuorten miesten kokemuksia sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä sen osa-alueista vastaten neljään tutkimuskysymykseemme. Sisällönanalyysin pohjalta loimme kuvauksen nuorten miesten sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä pohdimme siihen vaikuttavia seikkoja sekä keinoja sen edistämiseen.
Nuorten miesten kokemukset osallisuudesta olivat pääsääntöisesti koettu työpajoilla tai omissa harrastuksissa. Tärkeimmät sosiaaliset kontaktit olivat lähes poikkeuksetta nuorten miesten oma perhe sekä ystäväpiiri. Sosiaalisten suhteiden puutteellisuudesta ei haastatteluaineistojen perusteella ole viitteitä. Nuoret miehet kuvaavat hyvinvoinnin tekijöiksi muun muassa tukiverkoston ympärillä ja mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen. Omaan elämäänsä nuoret kokivat kaiken kaikkiaan pystyvänsä vaikuttamaan hyvin. Omaan elämäänsä vaikuttamiseen negatiivisesti vaikutti muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelko ja aiemmin koetut kiusaamiskokemukset.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että nuoret miehet pääsevät erilaisiin tukipalveluihin matalalla kynnyksellä. Tärkeää on myös puuttua ajoissa heidän elämänkulussaan tapahtuviin vastoinkäymisiin sekä reagoida ongelmakohtiin.