Haastattelun merkitys rekrytointiprosessissa
Ruokokoski, Kastanja (2020)
Ruokokoski, Kastanja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020123130074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020123130074
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia haastattelun merkitystä rekrytointiprosessissa. Tietokirjallisuus, internet-lähteiden teorialuvut ja tutkimukset rekrytointiprosessin aihepiiristä antoivat mahdollisuuden tutkia aihetta monipuolisesti eri lähteitä hyödyntäen. Tutkimuksen taustalla oli ongelma osaavan työvoiman saatavuudesta ravintola-alalla ja tutkitut havainnot siitä, että ravintola-alan ammattilaisia valmistuu koulutuspaikkojen määrään nähden liian vähän. Covid-19 pandemian vuoksi työllisyystilanne palvelualoilla on muuttunut työnantajien markkinatilanteeksi, joka tarkoittaa, että työnantajilla on enemmän tarjontaa työnhakijoista. Tämän seurauksena yrityksissä sujuvan rekrytointiprosessin tärkeys korostuu ja etenkin haastattelutilanteesta tulisi jäädä hakijalle myönteinen jälkivaikutelma, joka ylläpitää yrityksen työnantajakuvaa.
Rekrytoinnin tärkeimpänä vaiheena on haastattelu, jonka vuoksi perehdyin tutkimuksessani siihen, miten haastattelussa saisi mahdollisimman paljon tietoa hakijasta, kun aikaa on käytettävissä yksi tunti. Tutkimuksessa huomioidaan myös taloudellinen näkökulma, kuinka kallis investointi rekrytointi yritykselle kokonaisuudessaan on. Kaikkien rekrytointiprosessiin osallistuvien kannalta olisi tehokkainta, kun prosessi olisi mahdollisimman hyvin suunniteltu, toteutettu aikataulussa kaikki osapuolet huomioiden. Tämä antaisi hyvän jälkivaikutelman ja onnistuneen valinnan yritykselle.
Tutkimuksen aloittamisen lähtökohtina olivat kohdeyritys X:n toimeksianto ja oma kiinnostukseni rekrytointiprosessin haastatteluvaiheen kehittämisestä. Tutkimusmenetelminä käytettiin strukturoituja haastatteluja ja kyselyitä, joihin osallistuivat kolmen palvelualan yrityksen ydintehtävissä työskentelevät henkilöstöhallinnon ammattilaiset. Haastatteluiden ja kyselyjen tuloksissa hakijan työkokemus, koulutus, motivaatio, käytettävyys, yhteistyötaidot ja soveltuvuus tehtävään nousivat tärkeimmiksi selvitettäviksi asioiksi tunnin haastattelun aikana. Monipuolisten haastattelujen ja kyselyjen lisäksi havainnointimenetelmän avulla tutkittiin hakijan sanatonta viestintää, joka antoi haastattelun arvioinnin tueksi lisää informaatiota. Benchmarking-menetelmän avulla saatiin ideoita etupainotteisen rekrytoinnin lisäämisestä. Mahdollisesti myös haastattelutilanteessa hakijoille suunniteltu ryhmätehtävä ja työympäristön esittely käytännössä voisivat tuoda uutta sisältöä haastatteluun yritys X:ssä.
Rekrytoinnin tärkeimpänä vaiheena on haastattelu, jonka vuoksi perehdyin tutkimuksessani siihen, miten haastattelussa saisi mahdollisimman paljon tietoa hakijasta, kun aikaa on käytettävissä yksi tunti. Tutkimuksessa huomioidaan myös taloudellinen näkökulma, kuinka kallis investointi rekrytointi yritykselle kokonaisuudessaan on. Kaikkien rekrytointiprosessiin osallistuvien kannalta olisi tehokkainta, kun prosessi olisi mahdollisimman hyvin suunniteltu, toteutettu aikataulussa kaikki osapuolet huomioiden. Tämä antaisi hyvän jälkivaikutelman ja onnistuneen valinnan yritykselle.
Tutkimuksen aloittamisen lähtökohtina olivat kohdeyritys X:n toimeksianto ja oma kiinnostukseni rekrytointiprosessin haastatteluvaiheen kehittämisestä. Tutkimusmenetelminä käytettiin strukturoituja haastatteluja ja kyselyitä, joihin osallistuivat kolmen palvelualan yrityksen ydintehtävissä työskentelevät henkilöstöhallinnon ammattilaiset. Haastatteluiden ja kyselyjen tuloksissa hakijan työkokemus, koulutus, motivaatio, käytettävyys, yhteistyötaidot ja soveltuvuus tehtävään nousivat tärkeimmiksi selvitettäviksi asioiksi tunnin haastattelun aikana. Monipuolisten haastattelujen ja kyselyjen lisäksi havainnointimenetelmän avulla tutkittiin hakijan sanatonta viestintää, joka antoi haastattelun arvioinnin tueksi lisää informaatiota. Benchmarking-menetelmän avulla saatiin ideoita etupainotteisen rekrytoinnin lisäämisestä. Mahdollisesti myös haastattelutilanteessa hakijoille suunniteltu ryhmätehtävä ja työympäristön esittely käytännössä voisivat tuoda uutta sisältöä haastatteluun yritys X:ssä.