Kartonkikoneen jälkikäsittelyn suorituskykyanalyysi : pituusleikkaus ja rullanpakkaus Metsä Board Ääneskoski
Johansson, Saara (2020)
Johansson, Saara
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829474
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Äänekosken Metsä Boardin kartonginvalmistuslinjan jälkikäsittelyn suorituskykyä, kerätä dataa prosessin läpäisy-ajasta eri tilauslajeilla ja kartoittaa suorituskyvyn vaikutusta koko prosessin tuotantotehokkuuteen.
Työn mittausmenetelmänä käytettiin pituusleikkauksen, pituusleikkurin rullapihan ja rullanpakkauslinjaston vaiheaikojen mittausta. Arvot taulukoitiin kullekin asetteelle annettujen rullamäärien perusteella, ja niistä laskettiin kunkin prosessinvaiheen keskimääräiset läpäisyajat. Läpäisyajoille laskettiin lisäksi häiriökertoimet, jotka määriteltiin häiriöiden ilmenemistaajuuden ja niistä jälkikäsittelyn tuotannolle aiheutuneiden viiveiden perusteella.
Tuloksista selvisi, että pullonkaulatilanteita aiheuttavat erityisesti sellaiset asetteet, joilla kustakin muutosta leikataan vähintään neljä asiakasrullaa, ja joiden halkaisija on tehtaalla valmistettavista ko’oista pienin. Pullonkaulan merkittävä tekijä on myös asetteen pituus, eli kuinka monta muuttoa pullonkaulaa herkästi aiheuttavaa asetetta on suunniteltu tuotettavan.
Jälkikäsittelylinjan päivityskustannusten takia pohdinnassa keskityttiin toimintatapojen kehittämiseen jälkikäsittelyn suorituskyvyn näkökulmasta. Harkitulla tuotannonsuunnittelulla ja pitkien asetteiden jakamisella pystytään suurin osa kartonkikoneen tuotantoa rajoittavista pullonkaulatilanteista välttämään.
Työn tärkeimpänä tuloksena teetettiin laskentataulukko, joka simuloi jälkikäsittelyn tuotannon tilaa eri lajeja ja asetteita ajettaessa. Laskentataulukon tarkoitus on toimia tuotannon tukena asetteiden ajojärjestystä suunnitellessa ja jälkikäsittelyn pullonkauloja ennakoidessa.
Työn mittausmenetelmänä käytettiin pituusleikkauksen, pituusleikkurin rullapihan ja rullanpakkauslinjaston vaiheaikojen mittausta. Arvot taulukoitiin kullekin asetteelle annettujen rullamäärien perusteella, ja niistä laskettiin kunkin prosessinvaiheen keskimääräiset läpäisyajat. Läpäisyajoille laskettiin lisäksi häiriökertoimet, jotka määriteltiin häiriöiden ilmenemistaajuuden ja niistä jälkikäsittelyn tuotannolle aiheutuneiden viiveiden perusteella.
Tuloksista selvisi, että pullonkaulatilanteita aiheuttavat erityisesti sellaiset asetteet, joilla kustakin muutosta leikataan vähintään neljä asiakasrullaa, ja joiden halkaisija on tehtaalla valmistettavista ko’oista pienin. Pullonkaulan merkittävä tekijä on myös asetteen pituus, eli kuinka monta muuttoa pullonkaulaa herkästi aiheuttavaa asetetta on suunniteltu tuotettavan.
Jälkikäsittelylinjan päivityskustannusten takia pohdinnassa keskityttiin toimintatapojen kehittämiseen jälkikäsittelyn suorituskyvyn näkökulmasta. Harkitulla tuotannonsuunnittelulla ja pitkien asetteiden jakamisella pystytään suurin osa kartonkikoneen tuotantoa rajoittavista pullonkaulatilanteista välttämään.
Työn tärkeimpänä tuloksena teetettiin laskentataulukko, joka simuloi jälkikäsittelyn tuotannon tilaa eri lajeja ja asetteita ajettaessa. Laskentataulukon tarkoitus on toimia tuotannon tukena asetteiden ajojärjestystä suunnitellessa ja jälkikäsittelyn pullonkauloja ennakoidessa.