Vapautettu tehtävästä – potkut tuli? : Urheiluseurojen tiedotteiden ja Ilta-Sanomien uutisten väliset erot valmentajan vaihdon käsittelyssä
Raja-Aho, Juuso (2020)
Raja-Aho, Juuso
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829442
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen, miten suomalaiset jalkapallo- ja jääkiekkoseurat tiedottavat kesken kauden tapahtuvasta päävalmentajan vaihtamisesta, ja miten Ilta-Sanomat uutisoi samoista tapauksista.
Kehysanalyysin avulla selvitän esimerkiksi, millä tavalla seurojen ja Ilta-Sanomien tavat kertoa uuden päävalmentajan historiasta eroavat toisistaan. Millaisia asioita valmentajan historiasta nostetaan esiin ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle?
Retorista analyysia käytän selvittäessäni, millä tavoilla seurat yrittävät vakuuttaa tehneensä oikean päätöksen. Analysoin myös seurojen ja toimittajien käyttämiä kielikuvia, kuten metaforia. Millaiset perustelut ja metaforat toistuvat teksteissä?
Näiden rinnalla käytän sisällönanalyysia, kun käyn läpi seurojen tiedotteita ja Ilta-Sanomien uutisia ja muita mainittuja tekstejä. Selvitän esimerkiksi, ketkä tiedotteissa pääsevät ääneen ja ketkä ovat kuvissa.
Tutkielman aineistona on Veikkausliigan ja Liigan seurojen nettisivuilla julkaistut tiedotteet, joissa kerrotaan päävalmentajan vapauttamisesta. Rajasin aineiston miesten jalkapallon ja jääkiekon pääsarjoihin, koska niiden saama mediahuomio on suurin. Valitsin mediaksi Ilta-Sanomat, koska se seuraa kumpaakin sarjaa tiiviisti.
Selkein ero urheiluseurojen tiedotteiden ja Ilta-Sanomien uutisten välillä oli se, että urheiluseurat tiedottavat päävalmentajan vapauttamisesta, mutta Ilta-Sanomat uutisoi asian potkuina. Toinen huomattava ero on se, että Ilta-Sanomien toimittajien käyttämät metaforat ja muut kielikuvat ovat selvästi rajumpia kuin seurojen käyttämät. Urheilutoimittajien mielipiteet ja arviot näkyvät kommenttien lisäksi myös uutisissa. On vaikea arvioida tarkasti, mikä on asioiden merkitysten avaamista lukijoille, ja mikä on toimittajan omaa mielipidettä.
Kehysanalyysin avulla selvitän esimerkiksi, millä tavalla seurojen ja Ilta-Sanomien tavat kertoa uuden päävalmentajan historiasta eroavat toisistaan. Millaisia asioita valmentajan historiasta nostetaan esiin ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle?
Retorista analyysia käytän selvittäessäni, millä tavoilla seurat yrittävät vakuuttaa tehneensä oikean päätöksen. Analysoin myös seurojen ja toimittajien käyttämiä kielikuvia, kuten metaforia. Millaiset perustelut ja metaforat toistuvat teksteissä?
Näiden rinnalla käytän sisällönanalyysia, kun käyn läpi seurojen tiedotteita ja Ilta-Sanomien uutisia ja muita mainittuja tekstejä. Selvitän esimerkiksi, ketkä tiedotteissa pääsevät ääneen ja ketkä ovat kuvissa.
Tutkielman aineistona on Veikkausliigan ja Liigan seurojen nettisivuilla julkaistut tiedotteet, joissa kerrotaan päävalmentajan vapauttamisesta. Rajasin aineiston miesten jalkapallon ja jääkiekon pääsarjoihin, koska niiden saama mediahuomio on suurin. Valitsin mediaksi Ilta-Sanomat, koska se seuraa kumpaakin sarjaa tiiviisti.
Selkein ero urheiluseurojen tiedotteiden ja Ilta-Sanomien uutisten välillä oli se, että urheiluseurat tiedottavat päävalmentajan vapauttamisesta, mutta Ilta-Sanomat uutisoi asian potkuina. Toinen huomattava ero on se, että Ilta-Sanomien toimittajien käyttämät metaforat ja muut kielikuvat ovat selvästi rajumpia kuin seurojen käyttämät. Urheilutoimittajien mielipiteet ja arviot näkyvät kommenttien lisäksi myös uutisissa. On vaikea arvioida tarkasti, mikä on asioiden merkitysten avaamista lukijoille, ja mikä on toimittajan omaa mielipidettä.