Musiikkipedagogin käyttöteorian perusteet: Laulunopettajan pohdintaa hyvästä opettajuudesta
Kalliopuska, Saara (2020)
Kalliopuska, Saara
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628801
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on musiikkipedagogin käyttöteorian perusteiden hahmottaminen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tavoitteena on hahmottaa hyvän opettajuuden osatekijät sekä perehtyä eri oppimiskäsityksiin ja oppijalähtöisiin opetusmenetelmiin instrumenttiopetuksen kontekstissa. Tarkoituksena on luoda kokonaiskuva kasvatusalan keskeisistä teorioista ja ongelmanasetteluista kirjallisuuskatsauksen avulla.
Opinnäytteen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa (luku 2) syvennytään musiikkipedagogin tietokäsitykseen, ihmiskäsitykseen ja ammattietiikkaan. Nämä kolme muodostavat instrumenttiopettajan pedagogiselle ajattelulle perustan, mitä vasten käsitykset opettamisesta ja oppimisesta piirtyvät. Toisessa osassa (luku 3) käsitellään eri oppimiskäsityksiä ja oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä instrumenttiopetuksen kontekstissa. Tutkielmani sisältää aineistoa tieteenfilosofian, kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen alalta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvä opettaja tuntee alansa keskeistä kirjallisuutta ja osaa hyödyntää tutkimustietoa omassa opetustyössään. Musiikkipedagogin pedagoginen ajattelu perustuu käsitykselle tiedosta, ihmisestä, ammattietiikasta ja oppimisesta. Instrumenttiopetuksessa on tärkeää ymmärtää eri tiedon lajien tehtävät ja tehdä käsitteellinen ero propositionaalisen eli tieteellisen tiedon ja taiteellisen tiedon välille. Musiikilliset tietämisen tavat ovat kontekstisidonnaisia ja eri tiedon lajit kuvaavat musiikillisen tietämisen eri puolia, joita instrumenttiopettaja voi hyödyntää oman opetuksensa jäsentämisessä. Ihmiskäsitys vastaa kysymyksiin ihmisen alkuperästä ja kasvatuksen ihanteista ja se vaikuttaa myös oppimiskäsityksiin. Instrumenttiopettajan työssä keskeisimpiä ihmiskäsityksiä ovat humanistinen ja holistinen ihmiskäsitys, jotka jättävät tilaa opettajan maailmankuvalle ja vakaumukselle, mutta antavat yleisiä ihanteita kasvatukselle. Instrumenttiopettajalla on kasvattajana velvollisuus tukea oppilaansa kokonaisvaltaista kasvua kohti hyvää elämää.
Instrumenttiopetuksessa on vallalla konstruktivistinen oppimiskäsitys, jossa oppiminen nähdään tiedon rakentamisena. Oppiminen on sisäinen prosessi, johon vaikuttavat oppijan taustatekijät, motivaatio ja metakognitiiviset taidot. Oppijalähtöisen opetuksen ihanteena on itseohjautuva oppija, jolla on hyvät oppimaan oppimisen taidot. Oppijalähtöisiä opetusmenetelmien soveltamisessa tulee huomioida oppijoiden ikä, riskitekijät ja menetelmien oikea-aikaisuus. Kokonaisvaltaisessa opetuksessa instrumenttiopettaja hyödyntää sekä opettaja- että oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä ja eri oppimiskäsityksiin (behavioristinen, kognitiivinen, situatiivinen) pohjautuvia opetusmenetelmiä.
Opinnäytteen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa (luku 2) syvennytään musiikkipedagogin tietokäsitykseen, ihmiskäsitykseen ja ammattietiikkaan. Nämä kolme muodostavat instrumenttiopettajan pedagogiselle ajattelulle perustan, mitä vasten käsitykset opettamisesta ja oppimisesta piirtyvät. Toisessa osassa (luku 3) käsitellään eri oppimiskäsityksiä ja oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä instrumenttiopetuksen kontekstissa. Tutkielmani sisältää aineistoa tieteenfilosofian, kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen alalta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvä opettaja tuntee alansa keskeistä kirjallisuutta ja osaa hyödyntää tutkimustietoa omassa opetustyössään. Musiikkipedagogin pedagoginen ajattelu perustuu käsitykselle tiedosta, ihmisestä, ammattietiikasta ja oppimisesta. Instrumenttiopetuksessa on tärkeää ymmärtää eri tiedon lajien tehtävät ja tehdä käsitteellinen ero propositionaalisen eli tieteellisen tiedon ja taiteellisen tiedon välille. Musiikilliset tietämisen tavat ovat kontekstisidonnaisia ja eri tiedon lajit kuvaavat musiikillisen tietämisen eri puolia, joita instrumenttiopettaja voi hyödyntää oman opetuksensa jäsentämisessä. Ihmiskäsitys vastaa kysymyksiin ihmisen alkuperästä ja kasvatuksen ihanteista ja se vaikuttaa myös oppimiskäsityksiin. Instrumenttiopettajan työssä keskeisimpiä ihmiskäsityksiä ovat humanistinen ja holistinen ihmiskäsitys, jotka jättävät tilaa opettajan maailmankuvalle ja vakaumukselle, mutta antavat yleisiä ihanteita kasvatukselle. Instrumenttiopettajalla on kasvattajana velvollisuus tukea oppilaansa kokonaisvaltaista kasvua kohti hyvää elämää.
Instrumenttiopetuksessa on vallalla konstruktivistinen oppimiskäsitys, jossa oppiminen nähdään tiedon rakentamisena. Oppiminen on sisäinen prosessi, johon vaikuttavat oppijan taustatekijät, motivaatio ja metakognitiiviset taidot. Oppijalähtöisen opetuksen ihanteena on itseohjautuva oppija, jolla on hyvät oppimaan oppimisen taidot. Oppijalähtöisiä opetusmenetelmien soveltamisessa tulee huomioida oppijoiden ikä, riskitekijät ja menetelmien oikea-aikaisuus. Kokonaisvaltaisessa opetuksessa instrumenttiopettaja hyödyntää sekä opettaja- että oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä ja eri oppimiskäsityksiin (behavioristinen, kognitiivinen, situatiivinen) pohjautuvia opetusmenetelmiä.