KUINKA TÄRKEETÄ ON SE, ETTÄ TULEE KUULLUKSI JA YMMÄRRETYKSI JA KOHDATUKSI: Osallistavan dokumentoinnin kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelussa
Lappi-Heinonen, Maarit; Onikki, Piia (2020)
Lappi-Heinonen, Maarit
Onikki, Piia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528296
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen aiheena oli osallistavan dokumentoinnin käytön kehittäminen ja tarkoituksena oli lisätä asiakkaiden osallisuutta lastensuojelussa osallistavan dokumentoinnin avulla. Tavoitteena oli luoda toimenpidesuosituksia osallistavan dokumentoinnin toteuttamiseksi hankkeen kohdeorganisaatiossa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelussa.
Menetelmänä kehittämishankkeessa käytettiin BIKVA -arviointimallin mukaisia haastatteluita, joissa hyödynnettiin myös luovaa ja toiminnallista menetelmää. Haastatteluiden teemat muodostettiin työpajoista saadun aineiston pohjalta. Työpajat toteutettiin kaikissa organisaation lastensuojelun alueellisissa tiimeissä. Tutkimusaineisto kerättiin BIKVA -mallin mukaisten tasolta toiselle etenevien yksilö- ja ryhmähaastatteluiden kautta. Ensimmäiseksi mallin mukaisesti ääneen pääsi asiakastaso eli nuoret ja vanhemmat. Toisella tasolla äänessä olivat työntekijät ja kolmannella tasolla esimiestaso. BIKVA -mallin neljännen tason mukaisesti tieto siirretään organisaation päättäjille opinnäytetyön valmistuttua.
Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Eri tasojen haastattelut analysoitiin ensin erikseen ja niistä muodostettiin tulokset, jotka siirrettiin BIKVA -mallin mukaisesti seuraavalle tasolle. Kehittämishankkeen tulosten pohjalta muodostetut toimenpidesuositukset liittyivät pilottiasiakkaiden mukaan ottamiseen osallistavan dokumentoinnin kehittämisessä, työntekijän ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen panostamiseen, yksilöllisyyden huomioimiseen ja asiakaslähtöisten menetelmien käyttämiseen työskentelyssä, asiakkaiden sekä työntekijöiden käyttökokemusten keräämiseen osallistavan dokumentoinnin käyttämisestä ja kokemusten pohjalta rakennetavan työkalupakin kokoamiseen. Näiden pohjalta on luontevaa aloittaa systemaattinen osallistavan dokumentoinnin käyttäminen työskentelyssä ja vahvistaa siten asiakkaiden osallisuutta.
Menetelmänä kehittämishankkeessa käytettiin BIKVA -arviointimallin mukaisia haastatteluita, joissa hyödynnettiin myös luovaa ja toiminnallista menetelmää. Haastatteluiden teemat muodostettiin työpajoista saadun aineiston pohjalta. Työpajat toteutettiin kaikissa organisaation lastensuojelun alueellisissa tiimeissä. Tutkimusaineisto kerättiin BIKVA -mallin mukaisten tasolta toiselle etenevien yksilö- ja ryhmähaastatteluiden kautta. Ensimmäiseksi mallin mukaisesti ääneen pääsi asiakastaso eli nuoret ja vanhemmat. Toisella tasolla äänessä olivat työntekijät ja kolmannella tasolla esimiestaso. BIKVA -mallin neljännen tason mukaisesti tieto siirretään organisaation päättäjille opinnäytetyön valmistuttua.
Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Eri tasojen haastattelut analysoitiin ensin erikseen ja niistä muodostettiin tulokset, jotka siirrettiin BIKVA -mallin mukaisesti seuraavalle tasolle. Kehittämishankkeen tulosten pohjalta muodostetut toimenpidesuositukset liittyivät pilottiasiakkaiden mukaan ottamiseen osallistavan dokumentoinnin kehittämisessä, työntekijän ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen panostamiseen, yksilöllisyyden huomioimiseen ja asiakaslähtöisten menetelmien käyttämiseen työskentelyssä, asiakkaiden sekä työntekijöiden käyttökokemusten keräämiseen osallistavan dokumentoinnin käyttämisestä ja kokemusten pohjalta rakennetavan työkalupakin kokoamiseen. Näiden pohjalta on luontevaa aloittaa systemaattinen osallistavan dokumentoinnin käyttäminen työskentelyssä ja vahvistaa siten asiakkaiden osallisuutta.