Entisten omaishoitajien tuen tarve omaishoidon päättyessä
Hernesniemi, Minna; Toivonen, Tiina (2020)
Hernesniemi, Minna
Toivonen, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121427994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121427994
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia entisillä omaishoitajilla on omaishoitajuuden päättymisestä, millaista tukea he saavat siinä tilanteessa ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa samaan tilanteeseen joutuvia. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Päijät-Hämeen omaishoitajat ry. Tavoitteena on, että toimeksiantaja pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämisessä.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän entistä omaishoitajaa Päijät-Hämeen alueelta. Tutkimus
tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluiden
avulla. Teemahaastattelun teemoja olivat omaishoidon päättyminen ja tähän liittyvä elämänmuutos, saatu tuki ja tukitoimien kehittäminen. Haastattelut tehtiin kasvotusten ja puhelimitse. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Haastatteluissa esiin nousseita teemoja ovat kokemukset omaishoidon sitovuudesta, omaisilta ja läheisiltä saatu tuki, omaishoidon päättymisen jälkeinen tyhjyyden tunne ja yksinäisyys sekä vertaistuen merkitys. Omaishoidon sitovuudesta nousi esiin hoidon ympärivuorokautisuus sekä omien asioiden hoitamisen ja kotoa lähtemisen vaikeus. Vaikka omaishoidon päättyminen oli odotettu ja elämänkulkuun liittyvä tapahtuma, sen ajankohta oli yllättävä, ja se aiheutti suuren surun. Haastateltavat olivat saaneet eniten tukea omaisilta ja läheisiltä sekä omaishoitajuuden aikana että sen päätyttyä. Myös vertaistuki koettiin tärkeäksi, sillä se auttoi ymmärtämään, että oli muitakin saman kokeneita ja samojen ongelmien
kanssa eläviä. Haastateltavien vastauksissa tyhjyyden ja yksinäisyyden tunteet kuvasivat
omaishoidon jälkeistä aikaa. Tutkimuksessa selvisi, että omaishoitajuudesta muodostuu
rooli, joka määrittää omaishoitajan elämää kokonaisvaltaisesti.
Yleisesti ottaen Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n tarjoama toiminta koettiin monipuoliseksi. Tuen kehittämisestä esille nousi, että Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry tai jokin muu
taho ottaisi yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse omaishoitajaan omaishoidon päättymisen jälkeen. Lisäksi toivottiin pelkästään entisille omaishoitajille suunnattua yhteistä toimintaa,
esimerkiksi lyhyttä lomaa tai viikonloppua asiantuntijaluentoineen ja keskusteluineen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia entisillä omaishoitajilla on omaishoitajuuden päättymisestä, millaista tukea he saavat siinä tilanteessa ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa samaan tilanteeseen joutuvia. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Päijät-Hämeen omaishoitajat ry. Tavoitteena on, että toimeksiantaja pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämisessä.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän entistä omaishoitajaa Päijät-Hämeen alueelta. Tutkimus
tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluiden
avulla. Teemahaastattelun teemoja olivat omaishoidon päättyminen ja tähän liittyvä elämänmuutos, saatu tuki ja tukitoimien kehittäminen. Haastattelut tehtiin kasvotusten ja puhelimitse. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Haastatteluissa esiin nousseita teemoja ovat kokemukset omaishoidon sitovuudesta, omaisilta ja läheisiltä saatu tuki, omaishoidon päättymisen jälkeinen tyhjyyden tunne ja yksinäisyys sekä vertaistuen merkitys. Omaishoidon sitovuudesta nousi esiin hoidon ympärivuorokautisuus sekä omien asioiden hoitamisen ja kotoa lähtemisen vaikeus. Vaikka omaishoidon päättyminen oli odotettu ja elämänkulkuun liittyvä tapahtuma, sen ajankohta oli yllättävä, ja se aiheutti suuren surun. Haastateltavat olivat saaneet eniten tukea omaisilta ja läheisiltä sekä omaishoitajuuden aikana että sen päätyttyä. Myös vertaistuki koettiin tärkeäksi, sillä se auttoi ymmärtämään, että oli muitakin saman kokeneita ja samojen ongelmien
kanssa eläviä. Haastateltavien vastauksissa tyhjyyden ja yksinäisyyden tunteet kuvasivat
omaishoidon jälkeistä aikaa. Tutkimuksessa selvisi, että omaishoitajuudesta muodostuu
rooli, joka määrittää omaishoitajan elämää kokonaisvaltaisesti.
Yleisesti ottaen Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n tarjoama toiminta koettiin monipuoliseksi. Tuen kehittämisestä esille nousi, että Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry tai jokin muu
taho ottaisi yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse omaishoitajaan omaishoidon päättymisen jälkeen. Lisäksi toivottiin pelkästään entisille omaishoitajille suunnattua yhteistä toimintaa,
esimerkiksi lyhyttä lomaa tai viikonloppua asiantuntijaluentoineen ja keskusteluineen.