Akuuttigeriatrisen potilaan lääkkeettömien hoitotyön auttamismenetelmien kehittäminen
Väisänen, Marjo (2020)
Väisänen, Marjo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127744
Tiivistelmä
Hoitohenkilökunnan tulee kohdata muistisairas ihminen ja hänen omaisensa eri palveluissa arvostaen heitä sekä ottamalla huomioon muistisairauksien aiheuttamat muutokset. Heidän tulisi samalla pystyä ennakoimalla hallitsemaan käytösoireiden ilmaantumista sekä niiden aiheuttamia tilanteita. Fyysisen rajoittamisen sijaan hoitohenkilökunnalla tulee olla osaamista lääkkeettömien hoitotyönmenetelmien käyttämisestä. Osaamisella on ratkaiseva merkitys akuuttigeriatrisen potilaan hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lääkkeettömien hoitotyön auttamismenetelmien käyttöönottamista akuuttigeriatrisen potilaan hoitoprosessissa. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Sen avulla mahdollistui akuuttigeriatrisen potilaan hoitotyön kehittäminen käytännönläheisen toiminnan, siitä nousevien kehittämistarpeiden ja niiden reflektoinnin avulla.
Toimintatutkimuksen ensimmäisen syklin tarkoitus oli selvittää akuuttigeriatrisen potilaan lääkkeettömiä auttamismenetelmiä aikaisemman tutkimustiedon avulla. Tutkimuskysymys oli, millä lääkkeettömillä auttamismenetelmillä on merkitystä sekavasti ja levottomasti käyttäytyvän dementoituneen potilaan hoitotyössä. Vastausta haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla tekemällä hakuja Pubmed, Pubmed Central, Finna ja Cinahl tietokantoista (N=1049, n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja tuloksena muodostui neljä luokkaa: aistitoimintoihin perustuvat, fyysistä aktiivisuutta tukevat, asiakkaan elämänhistoriaa tukevat ja hoitohenkilökunnan osaamiseen perustuvat auttamismenetelmät. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista akuuttigeriatrisen työryhmän kokouksessa seuraavan syklin kehittämisaiheeksi nostettiin asiakkaan elämänhistoriaa tukevat auttamismenetelmät.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, miten akuuttigeriatrisen potilaan hoitoprosessia voidaan kehittää hänen elämänhistoriansa avulla. Tutkimuskysymys oli, mitkä asiat akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistoriassa ovat merkityksellisiä. Aineistoa kerättiin haastattelemalla akuuttigeriatrisia potilaita (N=3) ja heidän omaisiaan (N=3). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, ja tuloksena muodostui pääluokat elämän kriisit, ihmissuhteet, tekeminen ja turvallisuus. Tulosten perusteella laadittiin akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistoriaa kartoittavat tulokeskustelun teemat, joita testattiin yhdellä potilaalla ja omaisella.
Kolmannessa syklissä tarkoitus oli kehittää akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältävä hoito-työnsuunnitelma ja kuvata sen käyttöönottosuunnitelma. Kehittämiskysymykset olivat, minkälainen on akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältämä hoitotyönsuunnitelma ja minkälainen implementointisuunnitelma tukee sen käyttöönottoa. Opinnäytetyön projektiryhmässä kehitetiin akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältämän sähköisen hoitokertomuksen mallipohjan Lifecare ohjelmistoon. Syklissä kuvattiin myös akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältämän hoito-työnsuunnitelman implementointisuunnitelma Iowa mallin avulla.
Toimintatutkimuksen ensimmäisen syklin tarkoitus oli selvittää akuuttigeriatrisen potilaan lääkkeettömiä auttamismenetelmiä aikaisemman tutkimustiedon avulla. Tutkimuskysymys oli, millä lääkkeettömillä auttamismenetelmillä on merkitystä sekavasti ja levottomasti käyttäytyvän dementoituneen potilaan hoitotyössä. Vastausta haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla tekemällä hakuja Pubmed, Pubmed Central, Finna ja Cinahl tietokantoista (N=1049, n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja tuloksena muodostui neljä luokkaa: aistitoimintoihin perustuvat, fyysistä aktiivisuutta tukevat, asiakkaan elämänhistoriaa tukevat ja hoitohenkilökunnan osaamiseen perustuvat auttamismenetelmät. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista akuuttigeriatrisen työryhmän kokouksessa seuraavan syklin kehittämisaiheeksi nostettiin asiakkaan elämänhistoriaa tukevat auttamismenetelmät.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, miten akuuttigeriatrisen potilaan hoitoprosessia voidaan kehittää hänen elämänhistoriansa avulla. Tutkimuskysymys oli, mitkä asiat akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistoriassa ovat merkityksellisiä. Aineistoa kerättiin haastattelemalla akuuttigeriatrisia potilaita (N=3) ja heidän omaisiaan (N=3). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, ja tuloksena muodostui pääluokat elämän kriisit, ihmissuhteet, tekeminen ja turvallisuus. Tulosten perusteella laadittiin akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistoriaa kartoittavat tulokeskustelun teemat, joita testattiin yhdellä potilaalla ja omaisella.
Kolmannessa syklissä tarkoitus oli kehittää akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältävä hoito-työnsuunnitelma ja kuvata sen käyttöönottosuunnitelma. Kehittämiskysymykset olivat, minkälainen on akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältämä hoitotyönsuunnitelma ja minkälainen implementointisuunnitelma tukee sen käyttöönottoa. Opinnäytetyön projektiryhmässä kehitetiin akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältämän sähköisen hoitokertomuksen mallipohjan Lifecare ohjelmistoon. Syklissä kuvattiin myös akuuttigeriatrisen potilaan elämänhistorian sisältämän hoito-työnsuunnitelman implementointisuunnitelma Iowa mallin avulla.