Vieritestit mononukleoosin määrittämisessä
Hallama, Anna (2011)
Hallama, Anna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815939
Tiivistelmä
Mononukleoosi on Epstein-Barr-viruksen aiheuttama kuumetauti. Mononukleoosiin liittyy myös useita muita oireita. Epstein-Barr-virustartunnan saa lähes jokainen ihminen. Mononukleoosia esiintyy normaalisti nuoruusiässä eli 15–25 vuotiailla. Puolet tartunnoista saadaan jo ennen viidettä ikävuotta tai vasta nuorella aikuisiällä. Nuoreen aikuisikään mennessä noin 90–95% väestöstä on saanut Epstein-Barr-virusinfektion. Virus tarttuu syljenvälityksellä limakalvokontaktissa. Epstein-Barr-virus infektoi B-lymfosyyttejä ja se aiheuttaa lyyttisen tai latentin infektion.
Mikrobiologiset vieritestit perustuvat mikrobin tai sen osan osoittamiseen vasta-aineiden avulla potilasnäytteestä. Vierianalytiikan selkein hyöty on vastausviiveen pieneneminen. Tutkimustulos auttaa tekemään oikeita päätöksiä ja mahdollisesti lyhentää potilaan hoitoaikaa.
Opinnäytetyössä tutkittiin mononukleoosin osoittamiseen käytettävien vieritestien eroavaisuuksia. Tarkoituksena oli vertailla esiintyykö vieritesteillä saatujen tulosten välillä eroavaisuuksia ja kuinka paljon vieritestit antavat vääriä tuloksia. Opinnäytetyössä tavoitteena oli saada vertailutuloksia testien tulosten oikeellisuudesta ja suoritus nopeudesta. Tulosten oikeellisuutta pystytään arvioimaan referenssituloksen avulla.
Tässä opinnäytetyössä mittarina toimivat eri valmistajien vieritestit. Vieritesteillä saatuja potilasnäytetuloksia verrattiin referenssi menetelmään. Tulokset muutettiin numeeriseen muotoon, jolloin niitä voitiin arvioida tilastollisesti ristiintaulukoimalla.
Tuloksien perusteella laboratorion käytössä oleva vieritesti (Clearview IM) antoi eniten vääriä positiivisia tuloksia. Ero toisiin vieritesteihin ei kuitenkaan ole suuri. Vääriä negatiivisia laboratorion käytössä oleva vieritesti antoi myös eniten ja tässäkin ero toisiin testeihin oli pieni.
Eri vieritestien tuloksien välillä ei esiinny suuria eroja. Pystyäkseen arvioimaan testien todellista eroa, olisi syytä toteuttaa tutkimus suuremmalla otoksella, jotta tutkimuksen tulokset olisivat luotettavampia.
Mikrobiologiset vieritestit perustuvat mikrobin tai sen osan osoittamiseen vasta-aineiden avulla potilasnäytteestä. Vierianalytiikan selkein hyöty on vastausviiveen pieneneminen. Tutkimustulos auttaa tekemään oikeita päätöksiä ja mahdollisesti lyhentää potilaan hoitoaikaa.
Opinnäytetyössä tutkittiin mononukleoosin osoittamiseen käytettävien vieritestien eroavaisuuksia. Tarkoituksena oli vertailla esiintyykö vieritesteillä saatujen tulosten välillä eroavaisuuksia ja kuinka paljon vieritestit antavat vääriä tuloksia. Opinnäytetyössä tavoitteena oli saada vertailutuloksia testien tulosten oikeellisuudesta ja suoritus nopeudesta. Tulosten oikeellisuutta pystytään arvioimaan referenssituloksen avulla.
Tässä opinnäytetyössä mittarina toimivat eri valmistajien vieritestit. Vieritesteillä saatuja potilasnäytetuloksia verrattiin referenssi menetelmään. Tulokset muutettiin numeeriseen muotoon, jolloin niitä voitiin arvioida tilastollisesti ristiintaulukoimalla.
Tuloksien perusteella laboratorion käytössä oleva vieritesti (Clearview IM) antoi eniten vääriä positiivisia tuloksia. Ero toisiin vieritesteihin ei kuitenkaan ole suuri. Vääriä negatiivisia laboratorion käytössä oleva vieritesti antoi myös eniten ja tässäkin ero toisiin testeihin oli pieni.
Eri vieritestien tuloksien välillä ei esiinny suuria eroja. Pystyäkseen arvioimaan testien todellista eroa, olisi syytä toteuttaa tutkimus suuremmalla otoksella, jotta tutkimuksen tulokset olisivat luotettavampia.