Etsivän nuorisotyön asiakkaiden yksinäisyys ja työkäytännöt sen vähentämiseksi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millä tavalla yksinäisyys näyttäytyy etsivän nuorisotyön asiakkailla työntekijöiden näkökulmasta ja mitä menetelmiä etsivässä nuorisotyössä on käytössä yksinäisyyden vähentämiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä etsivässä työssä pitäisi kehittää, jotta yksinäisyyteen voitaisiin paremmin vastata tulevaisuudessa.

Opinnäytetyöni on laadullinen, jossa aineiston keräsin haastattelemalla kymmentä Helsingissä toimivaa etsivää nuorisotyöntekijää keväällä 2020. Aineiston analysoin sisällönanalyysi menetelmällä. Opinnäytteen keskeinen teoria muodostuu nuorten yksinäisyydestä, etsivästä nuorisotyöstä ja yksinäisyyden vähentämisen interventioista.

Tuloksista ilmeni, että yksinäisyys näyttelee suurta roolia etsivän nuorisotyön asiakkaissa ja heikentää monin tavoin heidän tilanteita. Etsivien mukaan yksinäisyyteen pyritään vaikuttamaan muun muassa yksilötyöllä, ryhmätoiminnoilla ja järjestämällä yhteisöllistä toimintaa sekä ohjaamalla nuoria yhteisöllisiin toimintoihin. Tulosten mukaan yhteisöllistä ja ryhmätyötä tulisi lisätä yksilötyön rinnalle. Yksinäisyyden vähentäminen pitäisi myös vahvemmin linjata etsivän nuorisotyön tehtäväksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tällä hetkellä tehdään etsivässä nuorisotyössä oikeita asioita yksinäisyyden vähentämiseksi. Yksinäisyyden vähentäminen pitäisi saada kuitenkin vahvemmin näkyväksi työmuodoissa ja etsivän työn linjauksissa sekä rahoituksissa.

The purpose of the thesis is to examine how loneliness affects Outreach Youth Work participants and what methods Outreach Youth Work employees could use to reduce it. In addition, this thesis also aims to develop better methods of responding to the clients’ needs in the future.

Data for this qualitative study was gathered by interviewing personally ten Outreach Youth Workers in the spring of 2020 in Helsinki. The interviews were then analyzed by a content analysis method. The central theory of the thesis is built around youth loneliness, Outreach Youth Work and interventions designed to reduce loneliness.

The results suggest that loneliness is a major problem for clients of Outreach Youth Work. Because of loneliness, the difficult situations of the clients often worsen in many ways. To help clients struggling with loneliness, Outreach Youth Workers employ different methods such as casework, group work and organizing community meetings as well as guiding them to different community opportunities. According to the results, a combination of community and group work with individual casework should be added to individual efforts to increase youth mobility and reduce loneliness. Reducing loneliness should also be outlined more clearly as one of the basic tasks of Outreach Youth Work.

In conclusion, the results of the thesis state that Outreach Youth Work has the right approach in how to tackle youth loneliness. To be more effective, the Outreach Youth Work should approach the clients’ loneliness in ways that are more systematic. To achieve this, the Outreach Youth Work needs increased funding, a deeper understanding of loneliness and a decisive plan of how to reduce it.