Yhdistelmärahastojen vertailu
Saarinen, Roope (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027486
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, ovatko suomalaiset rahastosäästäjät sijoittaneet varansa tuottavasti yhdistelmärahastoihin. Työssä verrataan varojen sijoittamista erikseen korko- ja osakerahastoihin samassa suhteessa.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa selvitetään, onko yksityisen sijoittajan itse tekemästä yhdistelmärahastosta (=sijoitussalkku) mahdollista saada parempaa tuottoa kuin Suomen suosituimmista yhdistelmärahastoista. Tutkimuksessa sijoitussalkut luodaan yhdistelmärahastojen sijoituspolitiikan mukaisesti.
Tutkimuksessa verrataan myös yhdistelmärahastojen tuottoa toisiinsa nähden. Yhdistelmärahastoja verrataan tunnuslukujen avulla, sekä pohditaan tuottoa sijoittajan ottamaan riskiin nähden. Viiden Suomen suosituimman yhdistelmärahaston tuottoa tutkitaan viiden, kolmen ja yhden vuoden ajalta.
Tutkimuksesta nousi esille, että viiden ja kolmen vuoden sijoitusajalla Suomen suosituimmasta yhdistelmärahastosta eli OP-Maltillisesta on seitsemässä tapauksessa kymmenestä mahdollista saada parempaa tuottoa itse tehdyllä sijoitussalkulla. Toiseksi suosituinta, OP-Rohkea -yhdistelmärahastoa, parempaa tuottoa on myös seitsemässä tapauksessa kymmenestä mahdollista saada itse tehdyllä yhdistelmärahastolla. Kolmanneksi suosituinta rahastoa, Nordea Säästö 50 tuottoa, on puolestaan vaikeampi ylittää itse tehdyllä sijoitussalkulla; se onnistuu vain neljässä tapauksessa kymmenestä. Neljänneksi suosituin yhdistelmärahasto, OP-Varovainen, pärjäsi tutkimuksessa heikoiten ja sijoitussalkkujen tuotto ylitti sen kahdeksassa tapauksessa kymmenestä. Viidenneksi suosituimman yhdistelmärahaston, Nordea Säästö 25, tuottoa oli ylitettävissä itsetehdyllä sijoitussalkulla vain kolmessa tapauksessa kymmenestä. Tutkimuksessa yhdistelmärahastoja verrattiin 13 090-18 228 sijoitussalkkuun.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa selvitetään, onko yksityisen sijoittajan itse tekemästä yhdistelmärahastosta (=sijoitussalkku) mahdollista saada parempaa tuottoa kuin Suomen suosituimmista yhdistelmärahastoista. Tutkimuksessa sijoitussalkut luodaan yhdistelmärahastojen sijoituspolitiikan mukaisesti.
Tutkimuksessa verrataan myös yhdistelmärahastojen tuottoa toisiinsa nähden. Yhdistelmärahastoja verrataan tunnuslukujen avulla, sekä pohditaan tuottoa sijoittajan ottamaan riskiin nähden. Viiden Suomen suosituimman yhdistelmärahaston tuottoa tutkitaan viiden, kolmen ja yhden vuoden ajalta.
Tutkimuksesta nousi esille, että viiden ja kolmen vuoden sijoitusajalla Suomen suosituimmasta yhdistelmärahastosta eli OP-Maltillisesta on seitsemässä tapauksessa kymmenestä mahdollista saada parempaa tuottoa itse tehdyllä sijoitussalkulla. Toiseksi suosituinta, OP-Rohkea -yhdistelmärahastoa, parempaa tuottoa on myös seitsemässä tapauksessa kymmenestä mahdollista saada itse tehdyllä yhdistelmärahastolla. Kolmanneksi suosituinta rahastoa, Nordea Säästö 50 tuottoa, on puolestaan vaikeampi ylittää itse tehdyllä sijoitussalkulla; se onnistuu vain neljässä tapauksessa kymmenestä. Neljänneksi suosituin yhdistelmärahasto, OP-Varovainen, pärjäsi tutkimuksessa heikoiten ja sijoitussalkkujen tuotto ylitti sen kahdeksassa tapauksessa kymmenestä. Viidenneksi suosituimman yhdistelmärahaston, Nordea Säästö 25, tuottoa oli ylitettävissä itsetehdyllä sijoitussalkulla vain kolmessa tapauksessa kymmenestä. Tutkimuksessa yhdistelmärahastoja verrattiin 13 090-18 228 sijoitussalkkuun.