Suomen Pelastusarmeijan Säätiön sr. pääkapunkiseudun asumispalveluiden työntekijöiden kirjaamisvalmiudet

Abstract

Sosiaalihuollon kirjaamiseen on tulossa muutos lähitulevaisuudessa. Kirjaaminen muuttuu määrämuotoiseksi ja asiakastietojärjestelmät yhdistyvät Kanta-palveluun. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on arvioida työntekijöiden kirjaamisvalmiuksia ja kehittämisen kohteita. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että selkeiden sekä yksityiskohtaisten kirjaamisohjeiden merkitys on suuri ja työntekijöiden kirjaamisvalmiudet ovat hyvällä tasolla. Tulokset ovat hyödynnettävissä kirjaamiskoulutuksen järjestämisessä sekä kirjaamisohjeiden laatimisessa uusien asiakirjarakenteiden myötä.

Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että työntekijöillä on perustiedot olemassa tulevista muutoksista, kuten asukaslähtöisyyden merkitys ja kirjaamisasuun tulevat muutokset. He näkevät perustehtävän ja työtä ohjaavien periaatteiden yhteyden kirjaamisessa. Työntekijöiden kirjaamishistoria on monipuolista, toiset on juuri koulusta valmistuneita ja toiset taas omaavat vuosikymmentenkin kokemuksen kirjaamisesta. He näkevät, että määrämuotoisella, yhdenmukaisella kirjaamistavalla pystytään poistamaan kirjauksissa olevia kirjaamisasun eroja. Työntekijät näkevät kirjaamisen tukevan tavoitteellista asukastyön tekemistä ja siksi kirjauksien selkeydellä on merkitystä. Kirjaamiskoulutukselta toivotaan vastauksia kysymyksiin muutoksesta ja sen ajankohdasta sekä koulutuksen toivotaan olevan käytännönläheinen, arkikirjauksiin liittyvää. Työntekijöiden toive on, että tulevat muutokset ovat yhdenmukaiset jokaisessa Säätiön pääkaupunkiseudun asumispalveluissa.

Opinnäytetyössä syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää kirjaamisohjeita laatiessa. Ohjeisiin kannattaa liittää mukaan esimerkkejä, joita työntekijät tulosten perusteella ovat toivoneet kirjaamisohjeilta. Työntekijöitä kannattaa hyödyntää ohjeita laatiessa, koska heillä on tärkeää osaamista arkipäivän kirjaamisesta. Kirjaamisohjeet kannattaa laatia koskettamaan jokaista Säätiön pääkaupunkiseudun asumispalveluyksikköä. Räätälöityä, tarpeisiin vastaavaa kirjaamiskoulutusta kannattaa harkita järjestettävän. Vastauksista nousi esiin, että kirjaaminen asumispalveluissa on värikästä ja persoonakysymys, sekä kirjaamisasussa on eroavaisuuksia. Nämä ovat asioita, joihin tulevaisuuden koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota. Kirjaamista koulutettaessa on paikallaan hyödyntää esimerkiksi tuloksista noussutta pienryhmätyöskentelyä, jossa on mahdollista jakaa erilaisen kirjaamishistorian omaavia työntekijöitä ryhmiin. Tässä toteutuisi vertaisoppiminen. Työntekijät korostivat asukastyön ja asukaslähtöisyyden merkitystä kirjaamisessa, tämän vuoksi kirjaamiskoulutukseen kannattaa Säätiön panostaa. Tuloksissa oli nähtävissä selkeä viesti, vain kirjattu työ on tehty työ. Saman sisältöinen viesti löytyy laista sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista.

Opinnäytetyö toteutettiin Suomen Pelastusarmeijan Säätiön pääkaupunkiseudun asumispalveluille syksyllä 2020. Pääkaupunkiseudun asumispalveluihin kuuluu 4 asumispalvelua tuottavaa yksikköä. Kolme yksiköistä tuottaa asumispalvelua Espoon ja Helsingin kaupungeille, näiden pitkäaikaisasunnottomille kuntalaisille. Kaupunki osoittaa asumispalveluyksiköiden asukkaat. Toimintaa ohjaavat asunto ensin -periaate sekä yhteisöllisyys. Yksi yksiköistä tuottaa tilapäistä asumispalvelua helsinkiläisille asunnottomille, jotka odottavat paikkaa tuetusta asumisesta, asumispalveluyksiköistä. Heidän toimintaansa ohjaa yhteisöllisyys ja asumisneuvonta. Opinnäytetyö on osa pääkaupunkiseudun asumispalvelujen dokumentaatio ja viestintä -hanketta. Tällä työllä oli tarkoitus tuottaa tietoa työntekijöiden kirjaamisvalmiuksista ja kirjaamisessa kehittämistä vaativista toimenpiteistä.

Opinnäytetyön teoriaperusta kerättiin Kanta-palveluista, kirjaamisesta sosiaalipalveluissa, asunto ensin -periaatteesta ja yhteisöllisyydestä. Aiempi THL:n tekemä tutkimus asiakasasiakirjarakenteiden katselmoinnista tuloksineen tuki opinnäytetyön tutkimusosuudessa saatuja tuloksia. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin arviointitutkimuksen keinoin, jolla oli tarkoitus tuottaa Säätiötä hyödyttävää tietoa. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin sähköistä kyselyä ja teemahaastattelua. Sähköiseen kyselyyn vastasi 24 työntekijää ja teemahaastatteluun osallistui puhelimitse 7 työntekijää. Tulosten perusteella voitiin todeta, että teemahaastattelun tulokset täydensivät sähköisellä kyselyllä saatuja tuloksia. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelun keinoin.

Jatkokehittämisaiheena tämän opinnäytetyön pohjalta ehdotan kirjaamisohjeiden tekemistä, kun asiakirjarakenteet työikäisten asumispalvelujen osalta valmistuvat. Tämän kehittämistyön toteuttaisin osallistamalla työntekijöitä, jotka tekevät päivittäin kirjauksia. Kirjaamisohjeissa tulee hyödyntää työntekijöiden ammattitaitoa ja näkemystä, sekä kirjaamista ohjaavia lakeja ja hyvän kirjaamistavan perusperiaatteita. Kirjaamisohjeiden tulisi olla jokaisessa pääkaupunkiseudun asumispalveluyksikössä käytössä.