Heikoksi koetun esimies-alaissuhteen vaikutus henkilöstön kokemaan luottamukseen ja turvallisuuteen
Komulainen, Nea (2020)
Komulainen, Nea
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927065
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli syventyä heikoksi koetun esimies-alaissuhteen vaikutuksiin henkilöstön kokemaan luottamukseen sekä henkiseen turvallisuuteen. Tavoitteena oli selvittää, kuinka puutteelliseksi koettu esimiestoiminta vaikuttaa työntekijöiden kokemaan luottamukseen. Toisena tavoitteena oli tarkastella, kuinka luottamuksen taso työyhteisössä heijastuu henkilöstöön. Työssä perehdyttiin myös siihen, kuinka heikoksi koettu esimies-alaissuhde sekä luottamuksen taso vaikuttavat henkilöstön kokemaan psykososiaaliseen turvallisuuteen. Työn kokonaisvaltaisena tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa esimiestyön merkityksestä sekä luottamuksen vaikutuksista työyhteisöissä.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tueksi sekä vertailukohdaksi kerättiin empiiristä aineistoa. Kvalitatiivisen aineiston kerääminen toteutettiin haastattelututkimuksen avulla. Haastatteluja varten kartoitettiin joukko henkilöitä, jotka kokivat työyhteisönsä esimiestyön heikoksi tai puutteelliseksi. Haastatteluihin osallistui kuusi henkilöä. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina, jossa haastateltaville esitettiin valmiit kysymykset avoimin vastausvaihtoehdoin. Haastattelukysymykset asetettiin epäluottamusdynamiikka- teoriaan pohjautuen. Kysymysten avulla oli näin ollen myös tarkoitus todistaa toteutuvatko teorian esittämät epäluottamuksen osatekijät työyhteisöissä, joissa esimiestyö koetaan heikoksi ja luottamuksen taso madaltuneeksi.
Haastattelujen tuloksena voitiin huomata yhtäläisyyksiä sekä eroja epäluottamusdynamiikkaan verraten. Esioletuksen mukaisesti vastaajista 100 % koki luottamuksensa heikentyneen tai kokonaan kadonneen esimiestyön seurauksena. Syitä luottamussuhteen heikkenemiselle kerrottiin monia, joista yleisimpiä olivat mm. huono informaation kulku, epäasiallinen käytös sekä vastuunvälttely ja omien virheiden kieltäminen. Luottamuspulan seurauksena vastaajista puolet tunsi olonsa turvalliseksi työsuhteessaan ja työhyvinvointia arvioidessa ainoastaan yksi vastaajista kertoi voineensa hyvin työsuhteessa. Epäluottamusdynamiikka- teoriasta voimakkaasti poiketen 83 % vastaajista arvioi työilmapiirin olevan hyvä tai erittäin hyvä ja ettei tyytymättömyys ja epäluottamus esimiestä kohtaan muuttanut henkilöstön keskeisiä suhteita negatiiviseen suuntaan. Työyhteisö ja työtovereiden tuki nimettiin lähtökohtaiseksi parhaaksi jaksamisen voimavaraksi.
Opinnäytetyön tutkimustulokset pääsääntöisesti vastasivat ennakko-oletuksia sekä myötäilivät teoreettista viitekehystä.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tueksi sekä vertailukohdaksi kerättiin empiiristä aineistoa. Kvalitatiivisen aineiston kerääminen toteutettiin haastattelututkimuksen avulla. Haastatteluja varten kartoitettiin joukko henkilöitä, jotka kokivat työyhteisönsä esimiestyön heikoksi tai puutteelliseksi. Haastatteluihin osallistui kuusi henkilöä. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina, jossa haastateltaville esitettiin valmiit kysymykset avoimin vastausvaihtoehdoin. Haastattelukysymykset asetettiin epäluottamusdynamiikka- teoriaan pohjautuen. Kysymysten avulla oli näin ollen myös tarkoitus todistaa toteutuvatko teorian esittämät epäluottamuksen osatekijät työyhteisöissä, joissa esimiestyö koetaan heikoksi ja luottamuksen taso madaltuneeksi.
Haastattelujen tuloksena voitiin huomata yhtäläisyyksiä sekä eroja epäluottamusdynamiikkaan verraten. Esioletuksen mukaisesti vastaajista 100 % koki luottamuksensa heikentyneen tai kokonaan kadonneen esimiestyön seurauksena. Syitä luottamussuhteen heikkenemiselle kerrottiin monia, joista yleisimpiä olivat mm. huono informaation kulku, epäasiallinen käytös sekä vastuunvälttely ja omien virheiden kieltäminen. Luottamuspulan seurauksena vastaajista puolet tunsi olonsa turvalliseksi työsuhteessaan ja työhyvinvointia arvioidessa ainoastaan yksi vastaajista kertoi voineensa hyvin työsuhteessa. Epäluottamusdynamiikka- teoriasta voimakkaasti poiketen 83 % vastaajista arvioi työilmapiirin olevan hyvä tai erittäin hyvä ja ettei tyytymättömyys ja epäluottamus esimiestä kohtaan muuttanut henkilöstön keskeisiä suhteita negatiiviseen suuntaan. Työyhteisö ja työtovereiden tuki nimettiin lähtökohtaiseksi parhaaksi jaksamisen voimavaraksi.
Opinnäytetyön tutkimustulokset pääsääntöisesti vastasivat ennakko-oletuksia sekä myötäilivät teoreettista viitekehystä.