Kotimaisen ruokamatkailijan toiveita vapaa-ajanmatkaltaan Suomessa
Partanen, Emmi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826870
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä kotimaiset ruokamatkailijat toivovat
kotimaan vapaa-ajanmatkaltansa. Työn toimeksiantaja oli Haaga-Helian Hungry for Finland-ruokamatkailuhanke. Työn tavoitteena oli tuottaa kehitysideoita, joiden avulla pystyttäisiin vastaamaan paremmin kotimaisten matkailijoiden matkailu- ja ruokailumieltymyksiin.
Tutkimustyön pääongelma oli: mitä kotimainen ruokamatkailija toivoo kotimaan vapaaajanmatkaltaan. Tutkimuksen alaongelmat olivat: miten kotimaan matkailija matkailee, miten kotimaan matkailija valitsee matkakohteensa ja minkälaista ruokaa ja ruokaan liittyviä aktiviteetteja kotimaiset matkailijat toivovat kotimaanmatkallaan.
Kotimaanmatkailu vetoaa suomalaisiin. Erityisesti 18-24-vuotiaiden kiinnostus kotimaanmatkailuun on kasvanut. Kotimaanmatka määritellään vapaa-ajan matkustamiseksi, jossa on käytetty maksullista majoituspalvelua. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on vaikuttanut Suomen kotimaanmatkailun vähenemiseen, mutta monet suomalaiset ovat valinneet kotimaisen matkakohteen vuodelle 2020. Ruokamatkailu on turismin yksi muoto, jossa matkailijan elämys linkittyy ruokaan ja siihen liittyviin tuotteisiin ja aktiviteetteihin. Ruokamatkailijat ovat kiinnostuneita eri ruokailutottumuksista ja ruokakulttuureista, sekä niihin liittyvästä tarinankerronnasta.
Tässä tutkimuksessa käytettiin määrällistä, eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin survey-kyselylomakkeella, jonka nettilinkki julkaistiin viidessä eri kotimaanmatkailun tai ruokamatkailun Facebook-ryhmässä. Nettilinkki oli avoinna 3.-14.10.2020. ja kyselyyn saatiin yhteensä 110 vastausta.
Tutkimustuloksista selvisi, että suurin osa kyselyyn vastanneista oli uusimaalaisia, vakituisesti työskenteleviä naisia. Kotimaassa matkustettiin lähtökohtaisesti maata pitkin ja yleensä perheen tai puolison kanssa. Koronapandemia oli vähentänyt vastaajien kotimaanmatkailuaikeita. Ruoalla oli merkitystä kotimaan matkakohdetta valitessa ja valintaan vaikuttivat myös kohteen sijainti, luonto ja mielenkiintoiset käyntikohteet. Kiinnostavissa ruokamatkailukokemuksissa korostuivat paikallisuus, perinteikkyys ja alueellisuus, sekä ravintolat ja viinitila- tai panimovierailut.
Kotimaisen ruokamatkailijan toiveisiin voidaan vastata vastuullisuudella, autenttisuudella ja paikallisuudella. Hyvät verkkosivut ja hyvä sosiaalisen median sisältö houkuttelevat kaikenikäisiä kotimaan matkailijoita. Ennakkomarkkinnoinnilla saavutetaan myös matkansa etukäteen suunnittelevat matkailijat. Ruoan ja ruokaan liittyvien aktiviteettien jatkuva, asiakaslähtöinen kehittäminen on tärkeä asia, sillä ruoalla on merkitystä matkakohteen valinnassa.
kotimaan vapaa-ajanmatkaltansa. Työn toimeksiantaja oli Haaga-Helian Hungry for Finland-ruokamatkailuhanke. Työn tavoitteena oli tuottaa kehitysideoita, joiden avulla pystyttäisiin vastaamaan paremmin kotimaisten matkailijoiden matkailu- ja ruokailumieltymyksiin.
Tutkimustyön pääongelma oli: mitä kotimainen ruokamatkailija toivoo kotimaan vapaaajanmatkaltaan. Tutkimuksen alaongelmat olivat: miten kotimaan matkailija matkailee, miten kotimaan matkailija valitsee matkakohteensa ja minkälaista ruokaa ja ruokaan liittyviä aktiviteetteja kotimaiset matkailijat toivovat kotimaanmatkallaan.
Kotimaanmatkailu vetoaa suomalaisiin. Erityisesti 18-24-vuotiaiden kiinnostus kotimaanmatkailuun on kasvanut. Kotimaanmatka määritellään vapaa-ajan matkustamiseksi, jossa on käytetty maksullista majoituspalvelua. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on vaikuttanut Suomen kotimaanmatkailun vähenemiseen, mutta monet suomalaiset ovat valinneet kotimaisen matkakohteen vuodelle 2020. Ruokamatkailu on turismin yksi muoto, jossa matkailijan elämys linkittyy ruokaan ja siihen liittyviin tuotteisiin ja aktiviteetteihin. Ruokamatkailijat ovat kiinnostuneita eri ruokailutottumuksista ja ruokakulttuureista, sekä niihin liittyvästä tarinankerronnasta.
Tässä tutkimuksessa käytettiin määrällistä, eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin survey-kyselylomakkeella, jonka nettilinkki julkaistiin viidessä eri kotimaanmatkailun tai ruokamatkailun Facebook-ryhmässä. Nettilinkki oli avoinna 3.-14.10.2020. ja kyselyyn saatiin yhteensä 110 vastausta.
Tutkimustuloksista selvisi, että suurin osa kyselyyn vastanneista oli uusimaalaisia, vakituisesti työskenteleviä naisia. Kotimaassa matkustettiin lähtökohtaisesti maata pitkin ja yleensä perheen tai puolison kanssa. Koronapandemia oli vähentänyt vastaajien kotimaanmatkailuaikeita. Ruoalla oli merkitystä kotimaan matkakohdetta valitessa ja valintaan vaikuttivat myös kohteen sijainti, luonto ja mielenkiintoiset käyntikohteet. Kiinnostavissa ruokamatkailukokemuksissa korostuivat paikallisuus, perinteikkyys ja alueellisuus, sekä ravintolat ja viinitila- tai panimovierailut.
Kotimaisen ruokamatkailijan toiveisiin voidaan vastata vastuullisuudella, autenttisuudella ja paikallisuudella. Hyvät verkkosivut ja hyvä sosiaalisen median sisältö houkuttelevat kaikenikäisiä kotimaan matkailijoita. Ennakkomarkkinnoinnilla saavutetaan myös matkansa etukäteen suunnittelevat matkailijat. Ruoan ja ruokaan liittyvien aktiviteettien jatkuva, asiakaslähtöinen kehittäminen on tärkeä asia, sillä ruoalla on merkitystä matkakohteen valinnassa.