Lean-filosofian integroiminen julkishallinnon infra-toimintaan : Kokemuksia Porvoon kaupungin kuntatekniikan lean-matkan alkutaipaleelta
Hällström, Kari (2020)
Hällström, Kari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826794
Tiivistelmä
Työtehtävien määrä on lisääntynyt muuttovoittoisessa kaupungissa sillä nopeudella, että henkilöstö on alkanut reagoimaan fyysisesti ja psyykkisesti huonosti. Tästä syystä Porvoon kaupungin kuntatekniikassa päätettiin ottaa lean-filosofian mukaiset opit käyttöön parantaaksensa yksikön mahdollisuuksia vastata kuntalaisten lisääntyviin tarpeisiin ja varmistaa olemisen oikeutuksensa nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Lean-filosofiassa on oleellista ihmisten huomioiminen ja tasavertaisina pitäminen, koko henkilöstön osallistaminen jatkuvaan kehittämiseen, oppiva organisaatio, hukan etsiminen ja poistaminen. Leanissa pääajatuksena on saada tuotettua virtausnopeutta lisäämällä enemmän arvoa asiakkaana olevalle taholle. ”Enää ei pystytä juoksemaan kovempaa, on käveltävä lyhyempi matka”
Hankkeen lähestymistapa on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa eri tutkimusmenetelmiä käyttäen selvitetään organisaation lean-filosofian juurtumisen nykytilaa. Viitekehys rakentuu itseohjautuvuuden, oppivan organisaation sekä prosessijohtajuuden ympärille. Tutkimuksen mukaan suurin osa vastanneista katsoo, että lean-filosofia sopii kuntatekniikan käyttöön ja filosofia oli integroitunut yksikön henkilöstöön ainakin teoriatasolla ja hukan merkitys oli sisäistetty. Integroituminen näkyi myös lean-filosofian käsitteiden sisältymisenä päivittäiseen puheeseen ja käsitteiden liittämiseen prosessien kehittämiseen. Haasteeksi ilmeni kehittämistoiminnan käytännön toimintamallien vähyys tai puuttuminen. Esimiehien rooli osoittautui tässäkin tutkimuksessa tärkeäksi tekijäksi systemaattisen kehittämisen saamiseksi jokapäiväiseksi toiminnaksi organisaation jokaiselle tasolle.
Hankkeen lähestymistapa on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa eri tutkimusmenetelmiä käyttäen selvitetään organisaation lean-filosofian juurtumisen nykytilaa. Viitekehys rakentuu itseohjautuvuuden, oppivan organisaation sekä prosessijohtajuuden ympärille. Tutkimuksen mukaan suurin osa vastanneista katsoo, että lean-filosofia sopii kuntatekniikan käyttöön ja filosofia oli integroitunut yksikön henkilöstöön ainakin teoriatasolla ja hukan merkitys oli sisäistetty. Integroituminen näkyi myös lean-filosofian käsitteiden sisältymisenä päivittäiseen puheeseen ja käsitteiden liittämiseen prosessien kehittämiseen. Haasteeksi ilmeni kehittämistoiminnan käytännön toimintamallien vähyys tai puuttuminen. Esimiehien rooli osoittautui tässäkin tutkimuksessa tärkeäksi tekijäksi systemaattisen kehittämisen saamiseksi jokapäiväiseksi toiminnaksi organisaation jokaiselle tasolle.