Teoriatiedon silloittamista työssäoppimisen jaksolle - kokemuksia tiimiopetuskokeilusta
Peltonen, Taina; Ahonen, Marko; Saarni, Lea; Viitala, Hanna; Ylijärvi, Janne (2011)
Peltonen, Taina
Ahonen, Marko
Saarni, Lea
Viitala, Hanna
Ylijärvi, Janne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715734
Tiivistelmä
Kehittämishankkeemme tarkoituksena oli toteuttaa pilottimuotoinen, toiminnallinen kokeilu, jossa yhden seminaaripäivän aikana pyrittiin silloittamaan Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittavien lähihoitajaopiskelijoiden teoriatietoja heidän tulevalle työssäoppimisen jaksolleen. Seminaari järjestettiin Tampereella, YH Länsi Oy:n tarjoamissa tiloissa senioritalo Frans Emilissä. Opiskelijoiden teoriatietojen linkittämistä työelämään aktivoitiin seminaaripäivässä mm. tiimiopettamisen, erilaisen oppimisympäristön, esimerkkien ja toiminnallisten harjoitusten sekä tutustumiskierrosten avulla. Hankkeen tavoitteina oli toimintamallin luominen opettajille 2. ja 3. asteen työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen tehostamiseksi ja syventämiseksi, sekä opiskelijoiden että opettajaopiskelijoiden voimaannuttaminen esimerkiksi avoimen vuorovaikutuksen kautta.
Hankkeemme teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään seminaaripäivän järjestämisen kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten tiimiopetusta, erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessissa, työelämäyhteistyötä sekä yksilön voimaantumista. Tämän kehittämishankkeen puitteissa voimaantumisen rakentuminen perustuu pitkälti teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin tekijöihin. Teorialuvun lopussa kerrotaan lyhyesti aineiston analysoimiseen käyttämästämme laadullisesta menetelmästä, aineistolähtöisestä sisällön erittelystä.
Hankkeen toiminnallinen osuus sisälsi mm. tiimiopettamisen soveltamista seminaaripäivään, jonka suunnittelu ja toteuttaminen raportoidaan yksityiskohtaisesti. Seminaarimme lähtökohdaksi otettiin avoin pedagogiikka, joka rakentui etukäteen laaditun suunnitelman lisäksi tilanteenmukaisen toiminnan pohjalle, eikä se siten ollut erityisesti sidottu tiettyyn ympäristöön tai puitteisiin. Tiimiopettamisen pohjalta toteutettu seminaaripäivä on varsin haastava kokonaisuus järjestäjien näkökulmasta, joka vaatii huolellista suunnittelua ja etukäteen kohdeyleisöön tutustumista. Ennen kaikkea se on perinteisestä, yksinopettamisesta poikkeava toteutus.
Hankkeesta saatuja kokemuksia kirjattiin sekä opiskelijoilta saadun palautteen että opettajaopiskelijoiden omien arviointien perusteella. Tässä hankkeessa opiskelijoiden saaman konkreettisen hyödyn arviointi jäi opiskelijoiden ja ryhmän vastuuopettajan varaan, koska hankkeessa ei ollut mukana opiskelijoiden harjoittelua ohjaavia opettajia. Kehittämishankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että seminaaripäivä antoi opiskelijoille lisää ammatillisia valmiuksia työssäoppimisjaksolle. Lisäksi kehittämishankkeen aikana opettajaopiskelijat kokivat ammatillisen osaamisen lisääntymistä sekä koko hankeprosessin että seminaaripäivän aikana saatujen kokemusta kautta. Kehittämämme toimintamalli on sovellettavissa pienin muokkauksin lähes kaikkien 2. ja 3. asteen oppilaitosten käyttöön. Tämänkaltaisen seminaarin toteuttamista voivat rajoittaa opettajien käytössä olevat resurssit sekä aikataulutekniset haasteet lukujärjestyksien sisältöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa.
Hankkeemme teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään seminaaripäivän järjestämisen kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten tiimiopetusta, erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessissa, työelämäyhteistyötä sekä yksilön voimaantumista. Tämän kehittämishankkeen puitteissa voimaantumisen rakentuminen perustuu pitkälti teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin tekijöihin. Teorialuvun lopussa kerrotaan lyhyesti aineiston analysoimiseen käyttämästämme laadullisesta menetelmästä, aineistolähtöisestä sisällön erittelystä.
Hankkeen toiminnallinen osuus sisälsi mm. tiimiopettamisen soveltamista seminaaripäivään, jonka suunnittelu ja toteuttaminen raportoidaan yksityiskohtaisesti. Seminaarimme lähtökohdaksi otettiin avoin pedagogiikka, joka rakentui etukäteen laaditun suunnitelman lisäksi tilanteenmukaisen toiminnan pohjalle, eikä se siten ollut erityisesti sidottu tiettyyn ympäristöön tai puitteisiin. Tiimiopettamisen pohjalta toteutettu seminaaripäivä on varsin haastava kokonaisuus järjestäjien näkökulmasta, joka vaatii huolellista suunnittelua ja etukäteen kohdeyleisöön tutustumista. Ennen kaikkea se on perinteisestä, yksinopettamisesta poikkeava toteutus.
Hankkeesta saatuja kokemuksia kirjattiin sekä opiskelijoilta saadun palautteen että opettajaopiskelijoiden omien arviointien perusteella. Tässä hankkeessa opiskelijoiden saaman konkreettisen hyödyn arviointi jäi opiskelijoiden ja ryhmän vastuuopettajan varaan, koska hankkeessa ei ollut mukana opiskelijoiden harjoittelua ohjaavia opettajia. Kehittämishankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että seminaaripäivä antoi opiskelijoille lisää ammatillisia valmiuksia työssäoppimisjaksolle. Lisäksi kehittämishankkeen aikana opettajaopiskelijat kokivat ammatillisen osaamisen lisääntymistä sekä koko hankeprosessin että seminaaripäivän aikana saatujen kokemusta kautta. Kehittämämme toimintamalli on sovellettavissa pienin muokkauksin lähes kaikkien 2. ja 3. asteen oppilaitosten käyttöön. Tämänkaltaisen seminaarin toteuttamista voivat rajoittaa opettajien käytössä olevat resurssit sekä aikataulutekniset haasteet lukujärjestyksien sisältöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa.