Huoltajien kokemuksia huostaanottoprosessissa saadusta tuesta
Blomfelt, Janni; Kotasaari, Sanni (2020)
Blomfelt, Janni
Kotasaari, Sanni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826771
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin
huostaanotettujen lasten huoltajien kokemuksia lastensuojeluprosessin aikana saadusta
tuesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota ajankohtaista tietoa aiheesta, jonka avulla
Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n on mahdollista löytää uusia kehittämisideoita ja kehittää omaa toimintaansa. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin vastauksia siihen, millaisia tukitoimia huostaanotettujen lasten huoltajille on saatavilla sekä millaista tukea huoltajat kokivat tarvitsevansa lastensuojelu ja huostaanottoprosessin aikana.
Suomessa lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2019 huostaanotettuja lapsia ja nuoria on 11 178. Lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa osallisuuden vahvistaminen on olennainen asia toimivien lastensuojelupalveluiden kehittämiseksi. Huostaanotto ja sijaishuolto ovat lastensuojelun viimesijaisimmat keinot lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseksi silloin, kun avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä. Huostaanotossa vastuu lapsen hoidosta siirtyy viranomaisille. Vanhemmuus ei kuitenkaan pääty huostaanottoon tai sijoitukseen, vaan tällöin huoltajien päätäntävaltaa on rajoitettu.
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin asettamamme hakukriteerit täyttäviä tutkimuksia. Mukaan
valikoitui 10 tutkimusta, joista 8 oli suomalaista ja 2 vieraskielistä tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuksista nousi esille 5 teemaa, jotka olivat: huoltajien kohtaaminen, emotionaalinen ja henkinen tuki, konkreettinen tuki, vertaistuki, terapeuttinen tuki ja huoltajan tarpeiden huomioiminen.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ilmeni, että jo olemassa olevia ja huoltajien hyväksi kokemia tukimuotoja ovat vertaistuki ja vertaistukiryhmät, perhetyö sekä terapiasta saatu tuki. Huoltajat saivat vertaistukiryhmistä kaipaamaansa tietoa, keskustelua, vertaistukea sekä apua omaan huoltajuuteensa liittyvien ajatusten muokkaamiseen positiivisemmiksi. Huoltajat toivoivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta kannustavaa ja hyväksyvää kohtaamista. Lisäksi toivottiin huomion kiinnittämistä enemmän positiivisiin asioihin ja voimavaroihin. Huoltajat peräänkuuluttivat, että heille laadittaisiin aktiivisemmin oma asiakassuunnitelma, jossa arvioitaisiin heidän palveluntarpeensa ja tarvittavat tukitoimet sekä kuntoutumisen edistyminen. Lisäksi huoltajat toivoivat aktiivisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, esimerkiksi lastensuojelun ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden välille.
huostaanotettujen lasten huoltajien kokemuksia lastensuojeluprosessin aikana saadusta
tuesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota ajankohtaista tietoa aiheesta, jonka avulla
Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n on mahdollista löytää uusia kehittämisideoita ja kehittää omaa toimintaansa. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin vastauksia siihen, millaisia tukitoimia huostaanotettujen lasten huoltajille on saatavilla sekä millaista tukea huoltajat kokivat tarvitsevansa lastensuojelu ja huostaanottoprosessin aikana.
Suomessa lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2019 huostaanotettuja lapsia ja nuoria on 11 178. Lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa osallisuuden vahvistaminen on olennainen asia toimivien lastensuojelupalveluiden kehittämiseksi. Huostaanotto ja sijaishuolto ovat lastensuojelun viimesijaisimmat keinot lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseksi silloin, kun avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä. Huostaanotossa vastuu lapsen hoidosta siirtyy viranomaisille. Vanhemmuus ei kuitenkaan pääty huostaanottoon tai sijoitukseen, vaan tällöin huoltajien päätäntävaltaa on rajoitettu.
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin asettamamme hakukriteerit täyttäviä tutkimuksia. Mukaan
valikoitui 10 tutkimusta, joista 8 oli suomalaista ja 2 vieraskielistä tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuksista nousi esille 5 teemaa, jotka olivat: huoltajien kohtaaminen, emotionaalinen ja henkinen tuki, konkreettinen tuki, vertaistuki, terapeuttinen tuki ja huoltajan tarpeiden huomioiminen.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ilmeni, että jo olemassa olevia ja huoltajien hyväksi kokemia tukimuotoja ovat vertaistuki ja vertaistukiryhmät, perhetyö sekä terapiasta saatu tuki. Huoltajat saivat vertaistukiryhmistä kaipaamaansa tietoa, keskustelua, vertaistukea sekä apua omaan huoltajuuteensa liittyvien ajatusten muokkaamiseen positiivisemmiksi. Huoltajat toivoivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta kannustavaa ja hyväksyvää kohtaamista. Lisäksi toivottiin huomion kiinnittämistä enemmän positiivisiin asioihin ja voimavaroihin. Huoltajat peräänkuuluttivat, että heille laadittaisiin aktiivisemmin oma asiakassuunnitelma, jossa arvioitaisiin heidän palveluntarpeensa ja tarvittavat tukitoimet sekä kuntoutumisen edistyminen. Lisäksi huoltajat toivoivat aktiivisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, esimerkiksi lastensuojelun ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden välille.