Simulaatiot mielenterveyshoitotyön opiskelussa
Airaksinen, Lauri; Hietalahti, Suvi (2020)
Airaksinen, Lauri
Hietalahti, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726637
Tiivistelmä
Terveysalalla simulaatio-opetus on yleinen opetusmuoto, jossa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti hoitotyön simulaatioskenaarioihin. Simulaatiot pyritään tekemään realistisiksi käytännön hoitotilannetta vastaaviksi. Simulaatioita käytetään opetusmenetelmänä myös mielenterveyshoitotyön opiskelussa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatioista sekä selvittää, millaisia kehitysideoita opiskelijoilla on mielenterveyshoitotyön simulaatioiden kehittämiseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää Centria-ammattikorkeakoulussa mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksessa ja sen kehittämisessä.
Teimme opinnäytetyön laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä käytimme kyselylomaketta, jossa on kolme avointa kysymystä mielenterveyshoitotyön simulaatioista. Kyselyn teimme Webropol-kyselynä Centria-ammattikorkeakoulun kahdelle viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaryhmälle. Lähetimme kyselyn sähköpostitse opiskelijaryhmille. Analysoimme aineiston sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla aineistoa tutkimuskysymysten mukaisesti.
Opiskelijoiden mukaan oppimista simulaatioissa edistivät ennakkovalmistautuminen, teoriaopetus, asiantuntijoiden osallistuminen simulaatioihin ja keskustelut simulaatioista. Simulaatioissa jännittäminen, opiskelijoiden kokemattomuuden tuoma epävarmuus ja näytteleminen ovat haasteena. Kyselyn vastauksissa korostui neljä teemaa: asiantuntijuus osana simulaatioita, jännittäminen, simulaatioiden kaavamaisuus ja kokemattomuus mielenterveyshoitotyöstä. Mielenterveyshoitotyön simulaatioita voidaan opiskelijoiden mukaan kehittää niin, että asiantuntijat osallistuvat enemmän simulaatioihin. Lisäksi simulaatiot voisivat opiskelijoiden mukaan olla vapaamuotoisempia ja soveltavampia.
Simulaatioita voidaan kehittää edelleen tuleville opiskelijaryhmille. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Centria-ammattikorkeakoulussa simulaatio-opetuksen kehittämisessä mielenterveyshoitotyön opetuksessa. Jatkotutkimuksen perusteella voidaan selvittää, miten kehitysideat toimivat käytännössä tulevaisuudessa. Opiskelijoiden mukaan mielenterveyshoitotyön simulaatioita voitaisiin kehittää vapaamuotoisemmiksi, asiantuntijat voisivat osallistua simulaatioihin ja ne voitaisiin pitää pienryhmissä. Lisäksi simulaatiocaset voisivat paljastua vasta simulaatiotilanteessa.
Teimme opinnäytetyön laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä käytimme kyselylomaketta, jossa on kolme avointa kysymystä mielenterveyshoitotyön simulaatioista. Kyselyn teimme Webropol-kyselynä Centria-ammattikorkeakoulun kahdelle viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaryhmälle. Lähetimme kyselyn sähköpostitse opiskelijaryhmille. Analysoimme aineiston sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla aineistoa tutkimuskysymysten mukaisesti.
Opiskelijoiden mukaan oppimista simulaatioissa edistivät ennakkovalmistautuminen, teoriaopetus, asiantuntijoiden osallistuminen simulaatioihin ja keskustelut simulaatioista. Simulaatioissa jännittäminen, opiskelijoiden kokemattomuuden tuoma epävarmuus ja näytteleminen ovat haasteena. Kyselyn vastauksissa korostui neljä teemaa: asiantuntijuus osana simulaatioita, jännittäminen, simulaatioiden kaavamaisuus ja kokemattomuus mielenterveyshoitotyöstä. Mielenterveyshoitotyön simulaatioita voidaan opiskelijoiden mukaan kehittää niin, että asiantuntijat osallistuvat enemmän simulaatioihin. Lisäksi simulaatiot voisivat opiskelijoiden mukaan olla vapaamuotoisempia ja soveltavampia.
Simulaatioita voidaan kehittää edelleen tuleville opiskelijaryhmille. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Centria-ammattikorkeakoulussa simulaatio-opetuksen kehittämisessä mielenterveyshoitotyön opetuksessa. Jatkotutkimuksen perusteella voidaan selvittää, miten kehitysideat toimivat käytännössä tulevaisuudessa. Opiskelijoiden mukaan mielenterveyshoitotyön simulaatioita voitaisiin kehittää vapaamuotoisemmiksi, asiantuntijat voisivat osallistua simulaatioihin ja ne voitaisiin pitää pienryhmissä. Lisäksi simulaatiocaset voisivat paljastua vasta simulaatiotilanteessa.