Palkkahallinnon tehostaminen automaation avulla
Ahonen, Henrik (2020)
Ahonen, Henrik
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726640
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja tehostaa palkkahallinnon automatisoituja prosesseja toimeksiantajayrityksessä. Palkkahallinnon automaation tehostamisella pyritään uudelleenjärjestelemään käytössä olevia resursseja entistä tehokkaammaksi sekä vaikuttamaan positiivisesti yrityksen taloudelliseen menestykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajayritykselle. Ongelmana toimeksiantajayrityksessä oli se, asiakasyritysten prosessien välillä oli eroja muun muassa työehtosopimusten vuoksi. Tavoitteena oli löytää asiakaskohtaisia poikkeavuuksia prosessissa ja kehittää niitä automaation avulla. Asiakaskohtaisen automaation yhtenäiseen prosessikehittämiseen ei ollut aikaa. Lisäksi kehittämisessä ei oltu otettu huomioon sellaisia tilanteita, joissa ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen ei ollut mahdollista toteuttaa. Opinnäytetyöllä pyrittiin ratkaisemaan näitä ongelmakohtia.
Teoriassa on hyödynnytetty palkkahallinnon prosesseja käsittelevää kirjallisuutta. Palkkahallinnon syvemmällä ymmärtämisellä on pystytty kuvailemaan palkkahallinnossa esiintyviä prosesseja sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen osuus koostuu palkanlaskemisen perusteista, sähköisestä arkistoinnista sekä palkkahallintoon liittyvistä kvalitatiivisista ehdoista. Empirinen puoli on puolestaan käyty läpi ehdotettujen kehitysmenetelmien ja ideoiden avulla.
Työssä haastateltiin toimeksiantajan yrityksessä työskentelevää kahta asiantuntijaa. Tehdyn haastattelun tarkoituksena oli tukea ehdotettuja kehitysmenetelmiä ja ideoita. Haastattelun perusteella on pystytty arvioimaan ehdotettujen kehitysmenetelmien ja ideoiden luotettavuutta sekä niiden tavoitteellisuutta.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin tekijän tekemiä kehittämismistoimenpiteitä ja ideoita automaation tehostamiseksi. Kehitettyjä toimenpiteitä testattiin ja otettiin käyttöön toimeksiantaja yrityksessä, koska ne koettiin hyödylliseksi. Tämän lisäksi opinnäytetyön tekemisen aikana käytiin keskusteluita automaatiotiimissä työskentelevien henkilöiden kesken kehitysmenetelmien luotettavuuden ja toimivuuden varmistamiseksi.
Saatujen tuloksien perusteella toimeksiantajan palkkahallintoon liittyvien prosessien automaatiota on pystytty parantamaan sekä tekemään uudenlaisia menetelmiä automaation kehittämiseksi. Automaation kehittämisellä manuaalisten työvaiheiden määrä on pienentynyt, jonka ansiosta toimeksiantajan työntekijät ovat pystyneet kehittämään omaa asiantuntijuuttaan.
Tulevaisuudessa opinnäytetyössä luotuja menetelmiä pystytään myös hyödyntämään toimeksiantajan yrityksessä automaation muuttuessa ja kehittyessä eteenpäin. Tällöin automaatiot voidaankin tehdä yhtenäiseksi riippumatta asiakasyrityksestä, sen koosta tai siihen kuuluvista palkkahallinnossa käytettävistä erilaisista prosesseista.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajayritykselle. Ongelmana toimeksiantajayrityksessä oli se, asiakasyritysten prosessien välillä oli eroja muun muassa työehtosopimusten vuoksi. Tavoitteena oli löytää asiakaskohtaisia poikkeavuuksia prosessissa ja kehittää niitä automaation avulla. Asiakaskohtaisen automaation yhtenäiseen prosessikehittämiseen ei ollut aikaa. Lisäksi kehittämisessä ei oltu otettu huomioon sellaisia tilanteita, joissa ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen ei ollut mahdollista toteuttaa. Opinnäytetyöllä pyrittiin ratkaisemaan näitä ongelmakohtia.
Teoriassa on hyödynnytetty palkkahallinnon prosesseja käsittelevää kirjallisuutta. Palkkahallinnon syvemmällä ymmärtämisellä on pystytty kuvailemaan palkkahallinnossa esiintyviä prosesseja sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen osuus koostuu palkanlaskemisen perusteista, sähköisestä arkistoinnista sekä palkkahallintoon liittyvistä kvalitatiivisista ehdoista. Empirinen puoli on puolestaan käyty läpi ehdotettujen kehitysmenetelmien ja ideoiden avulla.
Työssä haastateltiin toimeksiantajan yrityksessä työskentelevää kahta asiantuntijaa. Tehdyn haastattelun tarkoituksena oli tukea ehdotettuja kehitysmenetelmiä ja ideoita. Haastattelun perusteella on pystytty arvioimaan ehdotettujen kehitysmenetelmien ja ideoiden luotettavuutta sekä niiden tavoitteellisuutta.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin tekijän tekemiä kehittämismistoimenpiteitä ja ideoita automaation tehostamiseksi. Kehitettyjä toimenpiteitä testattiin ja otettiin käyttöön toimeksiantaja yrityksessä, koska ne koettiin hyödylliseksi. Tämän lisäksi opinnäytetyön tekemisen aikana käytiin keskusteluita automaatiotiimissä työskentelevien henkilöiden kesken kehitysmenetelmien luotettavuuden ja toimivuuden varmistamiseksi.
Saatujen tuloksien perusteella toimeksiantajan palkkahallintoon liittyvien prosessien automaatiota on pystytty parantamaan sekä tekemään uudenlaisia menetelmiä automaation kehittämiseksi. Automaation kehittämisellä manuaalisten työvaiheiden määrä on pienentynyt, jonka ansiosta toimeksiantajan työntekijät ovat pystyneet kehittämään omaa asiantuntijuuttaan.
Tulevaisuudessa opinnäytetyössä luotuja menetelmiä pystytään myös hyödyntämään toimeksiantajan yrityksessä automaation muuttuessa ja kehittyessä eteenpäin. Tällöin automaatiot voidaankin tehdä yhtenäiseksi riippumatta asiakasyrityksestä, sen koosta tai siihen kuuluvista palkkahallinnossa käytettävistä erilaisista prosesseista.