Rekvisitöörin työnkuva suomalaisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa : suomalaisten rekvisitöörien näkemyksiä työstä
Koski, Henni (2020)
Koski, Henni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726662
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia, mitä rekvisitöörin työ suomalaisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa sisältää vuonna 2020. Kirjallisten lähdemateriaalien puuttuessa tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Haastatteluja on yhteensä 13 rekvisitööriltä, jotka muodostavat opinnäytetyön tietoperustan. Kolmen haastateltavan nimeä ei esitetä työssä. Tutkimus oli laadullinen, sillä se pyrkii selvittämään rekvisitöörin työnkuvaa ammattilaisten kokemuksien ja näkökulmien kautta kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli koostaa rekvisitöörin työstä kattava tietopaketti ja kerätä talteen haastateltavien arvokasta hiljaista tietoa.
Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen perusteella rekvisitöörin työ on oletettua monimutkaisempaa ja se alkaa työstä riippuen kauan ennen kuvauksia. Rekvisitöörin on otettava työssään huomioon itse tarina, lavastajan visio, ohjaajan toiveet, käytännöllisyys, budjetti ja muut osastot. Rekvisitöörin työ muuttuu tuotantojen kasvaessa, nykyaikaistuessa ja kansainvälistyessä, mutta työhön annetut resurssit eivät ole kasvaneet samanaikaisesti. Rekvisitöörin työ vaatii tietynlaista osaamista, varustautumista, tietotaitoa sekä kiinnostusta alaa kohtaan.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todetaan, että rekvisitöörin työtä saatetaan edelleen paikoitellen pitää liian vähäisessä arvossa. Lavastusosaston työntekijöiden järjestäytyminen ja rekvisitööreille suunnattu koulutus voisivat auttaa selkeyttämään rekvisitöörin työnkuvaa ja palkkausta sekä nostaisivat työn arvostuksen sille tarkoitetulle tasolle.
Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen perusteella rekvisitöörin työ on oletettua monimutkaisempaa ja se alkaa työstä riippuen kauan ennen kuvauksia. Rekvisitöörin on otettava työssään huomioon itse tarina, lavastajan visio, ohjaajan toiveet, käytännöllisyys, budjetti ja muut osastot. Rekvisitöörin työ muuttuu tuotantojen kasvaessa, nykyaikaistuessa ja kansainvälistyessä, mutta työhön annetut resurssit eivät ole kasvaneet samanaikaisesti. Rekvisitöörin työ vaatii tietynlaista osaamista, varustautumista, tietotaitoa sekä kiinnostusta alaa kohtaan.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todetaan, että rekvisitöörin työtä saatetaan edelleen paikoitellen pitää liian vähäisessä arvossa. Lavastusosaston työntekijöiden järjestäytyminen ja rekvisitööreille suunnattu koulutus voisivat auttaa selkeyttämään rekvisitöörin työnkuvaa ja palkkausta sekä nostaisivat työn arvostuksen sille tarkoitetulle tasolle.