Idea! : Sävellysprosessin alkuvaiheen merkitys
Lahdenniemi, Juha (2020)
Lahdenniemi, Juha
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426294
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni keskittyy tutkimaan sävellysprosessin alkuvaihetta, joka voi sisältää esimerkiksi ideointia ja suunnittelemista. Tutkimustapana on muiden säveltäjien toiminnan tarkastelun lisäksi kahden oman sävellysprosessini itsereflektointi.
Tavoitteenani on sujuvoittaa musiikin tekemistä löytämällä keinoja alkuun pääsemiseen. Tutkin muiden säveltäjien työtapoja ja pohdin, voinko oppia niistä jotain. Pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä säveltämisprosessin alkuvaihe merkitsee? Mitä muut säveltäjät kertovat sävellysprosessin alkuvaiheesta? Kuinka alkuvaihe toteutui säveltäessäni omia kappaleitani Nuuksio ja Raastinrauta?
Löysin tutkimustani varten Ulla Pohjannoron väitöskirjan Sävellyksen synty, jossa perinpohjaisen tarkasti kuvataan säveltäjän valintoja ja tekemistä. Tämän lisäksi tärkeinä lähteinä käytin Erkki Salmenhaaran toimittamaa kirjaa Miten sävellykseni ovat syntyneet, josta löytyy säveltäjien kirjoittamia esseitä heidän omasta työstään. Samoin kirjat Minä, säveltäjä 1 ja 2 (toimittajina Pekka Hako, Juha Torvinen ja Petri Tuovinen) olivat antoisaa lähdemateriaalia.
Pohdin tutkimusaiheeni puitteissa käsitteitä idea, suunnitelma ja suuntaviiva. Lisäksi teen havaintoja säveltäjän valinnoista, sekä intuition ja rationaalisen ajattelun suhteesta. Aiemmista aiheeseen liittyvistä kokemuksistani otan esille muun muassa sävellyksen kokonaisuuden hahmottamisen, ajan havaitsemisen ja tunnelman tekemisen.
Päädyin tutkimuksessani siihen, että onnistunut suunnittelu tukee säveltäjää, selventää tämän ajatuksia ja antaa mahdollisuuden päästä alkuun ilman luovan päätöksenteon paineita. Ideointi saattaa luoda sävellyksen luonteen jo alkumetreillä – tosin säveltäjälle tämä selvinnee vasta myöhemmin. Ideoiden lopullinen merkitys saattaa valjeta vasta, kun kappale on valmis.
Löysin säveltäjien kertomuksista yhtäläisyyksiä omiin työtapoihini, vaikka omat juureni ovat vahvasti rytmimusiikin puolella. Samat asiat tulevat esiin monilla nimillä: itu, ideoiden kimppu, olio, mosaiikki, rakennusteline, kehys... Vaikka tutkimani lähteet käsittelevät taidemusiikin piiriä, halusin tehdä tutkimuksen, jonka tuloksista voi nauttia kuka tahansa musiikintekijä.
Tavoitteenani on sujuvoittaa musiikin tekemistä löytämällä keinoja alkuun pääsemiseen. Tutkin muiden säveltäjien työtapoja ja pohdin, voinko oppia niistä jotain. Pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä säveltämisprosessin alkuvaihe merkitsee? Mitä muut säveltäjät kertovat sävellysprosessin alkuvaiheesta? Kuinka alkuvaihe toteutui säveltäessäni omia kappaleitani Nuuksio ja Raastinrauta?
Löysin tutkimustani varten Ulla Pohjannoron väitöskirjan Sävellyksen synty, jossa perinpohjaisen tarkasti kuvataan säveltäjän valintoja ja tekemistä. Tämän lisäksi tärkeinä lähteinä käytin Erkki Salmenhaaran toimittamaa kirjaa Miten sävellykseni ovat syntyneet, josta löytyy säveltäjien kirjoittamia esseitä heidän omasta työstään. Samoin kirjat Minä, säveltäjä 1 ja 2 (toimittajina Pekka Hako, Juha Torvinen ja Petri Tuovinen) olivat antoisaa lähdemateriaalia.
Pohdin tutkimusaiheeni puitteissa käsitteitä idea, suunnitelma ja suuntaviiva. Lisäksi teen havaintoja säveltäjän valinnoista, sekä intuition ja rationaalisen ajattelun suhteesta. Aiemmista aiheeseen liittyvistä kokemuksistani otan esille muun muassa sävellyksen kokonaisuuden hahmottamisen, ajan havaitsemisen ja tunnelman tekemisen.
Päädyin tutkimuksessani siihen, että onnistunut suunnittelu tukee säveltäjää, selventää tämän ajatuksia ja antaa mahdollisuuden päästä alkuun ilman luovan päätöksenteon paineita. Ideointi saattaa luoda sävellyksen luonteen jo alkumetreillä – tosin säveltäjälle tämä selvinnee vasta myöhemmin. Ideoiden lopullinen merkitys saattaa valjeta vasta, kun kappale on valmis.
Löysin säveltäjien kertomuksista yhtäläisyyksiä omiin työtapoihini, vaikka omat juureni ovat vahvasti rytmimusiikin puolella. Samat asiat tulevat esiin monilla nimillä: itu, ideoiden kimppu, olio, mosaiikki, rakennusteline, kehys... Vaikka tutkimani lähteet käsittelevät taidemusiikin piiriä, halusin tehdä tutkimuksen, jonka tuloksista voi nauttia kuka tahansa musiikintekijä.