Lyhytkestoisen liikuntaintervention vaikutus kehitysvammaisten lasten tasapainoon ja kiinniottamiseen sekä lasten kokemuksiin
Nuutinen, Tuija (2020)
Nuutinen, Tuija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426136
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä järjestettiin kehitysvammaisille lapsille viikoittainen liikuntatunti ja tavoitteena oli selvittää lyhytkestoisen liikuntaintervention vaikutusta kehitysvammaisten lasten tasapainoon ja kiinniottamiseen sekä lasten kokemuksiin. Toimeksiantajan tavoitteena oli saada tietoa, miten lyhytaikainen liikuntainterventio vaikuttaa lasten motorisiin taitoihin. Opettaja saa käyttöönsä kahdeksan hieman erilaista tuntisuunnitelmaa, joita voi jatkossa hyödyntää ja soveltaa tarpeen mukaan.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kainuun alueella sijaitseva alakoulu ja sieltä 1-3-luokan opettaja. Opettajan kanssa sovimme yhdessä, ettemme tuo julki nimiä eikä paikkakuntaa. Näin takaamme oppilaiden tietosuojan.
Neljä viikkoa kestänyt interventiojakso sisälsi viikoittain kaksi ohjattua liikuntatuntia. Tuntien pituudet vaihtelivat 30:stä 45:een minuuttiin. Tuntien pituus riippui lasten jaksamisesta keskittyä tuntiin. Intervention alussa tehtiin kiinniotto ja kaksi erilaista tasapainotestiä. Intervention lopussa samat testit toistettiin. Arvioinnin apuna toimi havainto- ja peukkulomake. Havaintolomakkeen avulla seurattiin lapsen kehittymistä jokaiselta tunnilta ja peukkulomakkeella lasten kokemuksia.
Ohjauksiin osallistui seitsemän kehitysvammaista lasta, jotka olivat iältään 7-10-vuotiaita. Kehitysvammaisille lapsille ei ole olemassa valmiita testipatteristoja, joten ne täytyi soveltaa. Opinnäytetyössä käytettiin The Movement ABC-2 testejä, jotka olivat suunnattu juuri 7-10-vuotiaille lapsille. Ohjaukset menivät aina samalla kaavalla, koska kehitysvammaiset lapset tarvitsevat paljon toistoja, lyhyet ohjeet ja selkeät rutiinit. COVID-19 vaikeutti prosessia niin, ettei ohjauksia voitu pitää sisäliikuntatiloissa. Ne täytyi pitää ulkona, jotta turvavälin pitäminen oli mahdollista.
Prosessissa ohjattiin yksittäistä ryhmää, jonka opinnäytetyön tekijä on itse valinnut, joten tuloksia ei voida yleistää. Tämän lyhyen ja tiiviin liikuntaintervention testien perusteella harjoittelulla ei näytä olevan vaikutusta lasten motorisiin taitoihin. Liikuntatuntien aikaisten havaintojen perusteella vaikutusta kuitenkin huomattiin. Lapset saivat ohjausten aikana palloja kiinni, varpaat ja kantapää osuivat yhteen tandemkävelyssä ja yhden jalan tasapaino tehtävissä pysyttiin paremmin kuin lopputesteissä. Ohjausten aikana tuli hyvin toistoja ja lapset alkoivat oppimaan.
Tämän perusteella alkutestejä täytyisi hieman muokata ja soveltaa helpommiksi. Interventio olisi kannattanut olla pidempi kuin neljä viikkoa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kainuun alueella sijaitseva alakoulu ja sieltä 1-3-luokan opettaja. Opettajan kanssa sovimme yhdessä, ettemme tuo julki nimiä eikä paikkakuntaa. Näin takaamme oppilaiden tietosuojan.
Neljä viikkoa kestänyt interventiojakso sisälsi viikoittain kaksi ohjattua liikuntatuntia. Tuntien pituudet vaihtelivat 30:stä 45:een minuuttiin. Tuntien pituus riippui lasten jaksamisesta keskittyä tuntiin. Intervention alussa tehtiin kiinniotto ja kaksi erilaista tasapainotestiä. Intervention lopussa samat testit toistettiin. Arvioinnin apuna toimi havainto- ja peukkulomake. Havaintolomakkeen avulla seurattiin lapsen kehittymistä jokaiselta tunnilta ja peukkulomakkeella lasten kokemuksia.
Ohjauksiin osallistui seitsemän kehitysvammaista lasta, jotka olivat iältään 7-10-vuotiaita. Kehitysvammaisille lapsille ei ole olemassa valmiita testipatteristoja, joten ne täytyi soveltaa. Opinnäytetyössä käytettiin The Movement ABC-2 testejä, jotka olivat suunnattu juuri 7-10-vuotiaille lapsille. Ohjaukset menivät aina samalla kaavalla, koska kehitysvammaiset lapset tarvitsevat paljon toistoja, lyhyet ohjeet ja selkeät rutiinit. COVID-19 vaikeutti prosessia niin, ettei ohjauksia voitu pitää sisäliikuntatiloissa. Ne täytyi pitää ulkona, jotta turvavälin pitäminen oli mahdollista.
Prosessissa ohjattiin yksittäistä ryhmää, jonka opinnäytetyön tekijä on itse valinnut, joten tuloksia ei voida yleistää. Tämän lyhyen ja tiiviin liikuntaintervention testien perusteella harjoittelulla ei näytä olevan vaikutusta lasten motorisiin taitoihin. Liikuntatuntien aikaisten havaintojen perusteella vaikutusta kuitenkin huomattiin. Lapset saivat ohjausten aikana palloja kiinni, varpaat ja kantapää osuivat yhteen tandemkävelyssä ja yhden jalan tasapaino tehtävissä pysyttiin paremmin kuin lopputesteissä. Ohjausten aikana tuli hyvin toistoja ja lapset alkoivat oppimaan.
Tämän perusteella alkutestejä täytyisi hieman muokata ja soveltaa helpommiksi. Interventio olisi kannattanut olla pidempi kuin neljä viikkoa.